– ”Mä en saanut unta, kun mä mietin sun tekemättömiä töitäsi.”
– ”Mä en olisi näin kiukkuinen, jos sä et aina pettäisi lupauksiasi.”
– ”En mä sua hauku, mä vain kerron mun rehellisen mielipiteeni. Ja sitä paitsi mä olen tulisempi luonne, joten sun täytyisi ymmärtää, että mulla ääni ’vähän’ kohoaa.”
– ”Mä en halua puhua, kun sä et kumminkaan ymmärrä.”
– ”Meidän suhteen ongelmat johtuvat siitä, että sä [lisää tähän random viittaus mihin tahansa allekirjoittaneeseen liittyvään asiaan].”
Huoh. Aina välillä tulee sitten tällaista. Sitä yrittää miettiä niitä suhteen hyviä puolia, mutta toistuvat ”turhat” ja yksipuoliset riidat ottavat veronsa.
*** Disclaimer: Tämä on jälleen kerran tällaista omasta pahasta olosta kumpuavaa tajunnanvirtamaista paatosta… Haluatko lukea? 🙂 ***
En minä mikään pyhimys ole, kyllä mullakin ääni nousee ja tavarat lentävät – joskus. Jotenkin tuntuu turhauttavalta, kun on aivan sama, että huudanko takaisin vai puhunko rauhallisesti – vastapuolen kattila tuntuu kiehuvan joka tapauksessa hellalle.
– Kun on yrittänyt tunnin ajan kärsivällisesti ja rauhallisesti vastata toisen osapuolen esittämiin asioihin, yrittänyt ymmärtää mistä on kyse, kuunnellut toisen pahaa oloa, ollut reagoimatta kiroiluun ja nimittelyyn, ylipäänsä ollut provosoitumatta…
– Kun on yrittänyt kommunikoida ymmärrettävästi, nähdä asiaa toisen näkökulmasta, antaa tilaa tarvittaessa, tulla lähelle tarvittaessa, halata tarvittaessa, jättää rauhaan tarvittaessa…
– Kun on yrittänyt muistuttaa, että sovitut asiat täytyisi silti tehdä, että aikuinen ihminen voi itse valita tapansa reagoida, että aikataulut täytyisi pitää, että on sovittu ettei riidellä lapsen läsnäollessa, että huuto kuuluu naapuriin, että omat voimat alkavat olla lopussa…
… alkaa ihan oikeasti saamaan näppyjä tunteisiin, kun toinen vielä paukauttaa tilanteen lopuksi: ”Turha leikkiä marttyyriä, kukaan ei riitele yksin” sekä viimeiseksi kaneetiksi sanasta sanaan samat syytökset kuin ko. tilanteen alussa – aivan kuin mitään mun sanomisiani ei olisi a) huomioitu, b) kuunneltu tai c) edes kuultu.
Kyllä asiat muuttuvat. Asioilla on taipumus järjestyä. Mikä ei tapa, vahvistaa. Virheistä oppii. Rakkaus voittaa.
Katsotaan…
-c-