Vuorokausi ei ole tasan 24 tuntia — eikä se ole sitä koskaan ollutkaan.
Mutta nyt se pitenee vauhdilla, jota ei ole nähty 3,6 miljoonaan vuoteen.
Syynä on ilmastonmuutos: jäätiköiden sulamisesta johtuva merenpinnan nousu hidastaa maapallon pyörimistä, ja seuraukset ulottuvat avaruusnavigoinnista aina taskussamme oleviin GPS-laitteisiin asti.
Päivä pitenee hurjaa vauhtia
Wienin yliopiston ja Zürichin teknillisen korkeakoulun tutkijat julkaisivat keväällä 2026 tutkimuksen, joka vertaa nykyistä kehitystä 3,6 miljoonan vuoden fossiiliseen aineistoon.
Tulos on selkeä: vuorokausi pitenee tällä hetkellä 1,33 millisekuntia vuosisadassa, eikä vastaavaa tahtia löydy maapallon mistään aiemmasta ilmastojaksosta.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Geophysical Research: Solid Earth –tiedelehdessä.
LUE LISÄÄ: Tutkijat löysivät miksi jotkut ihmiset eivät koskaan väsy — syy ei ole unessa
Luistelijavertaus selittää ilmiön yksinkertaisesti
Tutkijoiden oma vertaus on havainnollinen: maapallo toimii kuin taitoluistelija.
Kun luistelija pitää kädet lähellä vartaloa, hän pyörii nopeasti.
Kun hän levittää kädet sivuille, pyöriminen hidastuu.
Sama fysiikan laki pätee maapalloon: kun jäätiköiden sulaessa vesi siirtyy napaseuduista kohti valtameriä ja merenpinta nousee, massan jakautuminen muuttuu.
Maapallon ”kädet leviävät” ja pyöriminen hidastuu.
Fossiilit avasivat ikkunan miljoonien vuosien taakse
Miten tutkijat ylipäätään tietävät, miten nopeasti maapallo pyöri miljoonia vuosia sitten?
Vastaus löytyy merenpohjasta.
Tutkijat käyttivät yksisoluisten merenpohjaeliöiden — niin sanottujen bentosforaminiferojen — fossiilisia jäännöksiä.
Näiden pieneliöiden kemiallisesta koostumuksesta voidaan päätellä muinaiset merenpinnan vaihtelut, joista taas voidaan laskea vastaavat muutokset vuorokauden pituudessa.
Koska merenpinnan korkeus vaikuttaa siihen, miten massa jakautuu maapallon pinnalla, ja massan jakautuminen puolestaan vaikuttaa pyörimisnopeuteen, ketju kulkee suoraan merenpohjaeliöistä vuorokauden pituuteen.
Tulosten luotettavuutta paransi tekoälypohjainen laskentamenetelmä, joka hyödynsi fysiikan lakeja arvioidessaan miljoonia vuosia vanhojen aineistojen epävarmuuksia.
Yksinkertaistettuna: vanha data on aina epätäydellistä, ja algoritmi auttoi laskemaan kuinka suurella varmuudella johtopäätökset pitävät paikkansa epätäydellisestä aineistosta huolimatta.
Millisekunnit kuulostavat pieniltä — mutta eivät ole sitä
Kuulostaako 1,33 millisekuntia vuosisadassa merkityksettömältä?
Käytännössä se ei sitä ole.
Tarkkuutta vaativat järjestelmät — GPS-paikannus, satelliitit, avaruusnavigaatio ja maailmanlaajuiset tietoverkot — nojaavat erittäin tarkkoihin tietoihin maapallon pyörimisestä.
Jo pienet poikkeamat voivat aiheuttaa virheitä, joilla on konkreettisia seurauksia.
ETH Zürichin avaruusgeodesian professori Benedikt Soja tiivistää asian osuvasti: vaikutukset voivat näkyä kelloissa, GPS-laitteissa ja paikannussovelluksissa, joita käytät päivittäin.
Ihminen on syyllinen — ja se on nyt todistettavissa
Tutkimuksen ehkä merkittävin johtopäätös ei liity millisekunteihin vaan vastuuseen.
Koska nykyinen vuorokauden pitenemisvauhti on ennennäkemätön viimeiseen 3,6 miljoonaan vuoteen, ja koska vastaavaa tahtia ei löydy mistään luonnollisesta ilmastojaksosta, tutkijat voivat sanoa suoraan: nykyinen kehitys on ensisijaisesti ihmisen aiheuttamaa.
Ainoa vertailukohta löytyy noin kahden miljoonan vuoden takaa, jolloin vauhti oli lähes yhtä kova — mutta ei koskaan yhtä nopea kuin vuosina 2000–2020.
Vuosisadan lopulla ilmasto ohittaa Kuun vaikutuksen
Maapallon pyörimiseen vaikuttaa useita tekijöitä: Kuun painovoima, maapallon sisäiset geofysikaaliset prosessit ja ilmakehän muutokset.
Tähän asti Kuun vaikutus on ollut hallitseva pitkän aikavälin tekijä.
Tutkijat ennustavat kuitenkin, että vuosisadan loppuun mennessä ilmastonmuutoksen vaikutus vuorokauden pituuteen ylittää Kuun vaikutuksen — ensi kertaa ihmiskunnan historiassa.
Tämä on sekä hämmästyttävä tieteellinen havainto että vakava muistutus ilmastonmuutoksen laajuudesta.
Asiasta kertoi ensin MTV Uutiset.
