Aakkostelua, osa 22

Vee ei ole viinA, vaan:

V = Viini

Parasta on punainen sellainen. Se voi olla taivaallista, se voi olla ihanaa, se voi olla makoisaa, se voi olla hyvää, se voi olla keskinkertaista, se voi menetellä ja voi se olla huonoakin. Ääriharvoin kuitenkaan ihan juomakelvotonta punkkua olen maistanut. Punkku on hyvää yksin, parempaa kaksin ja porukassa. Parasta se on lämpiminä päivinä ja öinä jossain kaukana. Mahtavalta se on maistunut mm. Venetsian kapeilla kaduilla, kuumassa junavaunussa ristiin rastiin Italiaa reissattaessa, samaisen maan karuissa hostellihuoneissa (hyvän seksin kera), sateisessa San Marinossa, merellä Sisilian ja Sardinian välillä, Fontana di Trevin portailla neljältä aamuyöllä, Taranton rantakivillä, Porton rantaravintolassa, Sagrada Familian museossa teinimäisesti salaa cokispullosta maisteltuna…
Se maistuu ruuan kera mutta herkullista se on sellaisenaankin. Ja vanilja-aromilla höystettynä sitä ei voi vastustaa. <3 Valkoviinin ystävä en yhtä suuressa määrin ole, mutta hyvää sellaistakin olen kyllä juonut useasti. Tokaji-valkkari jokilaivalla, tuntemattomaksi jäänyt kylmä ja virkistävä [I]muovimukillinen[/I] Pärnun hiekkarannalla, lämmennyt tölkkiviini festareilla, valkkaripullo sängyllä Irlannissa ennen The Goatiin menoa...onhan näitäkin muistoja vaikka kuinka. Kuten myös siitä kuplivasta, kuoharista, skumpasta, shampanjastakin. Nams.