Aakkostelua, osa 24

Oho, onpas tää jäänyt. Mutta jatketaan X:llä:

X = X-herra eli herra X (ookoo, pientä huijausta, mutta se salittakoon)

Herra X on siis mies, jota elämässäni ei ole, ja jota en tällä hetkellä edes kaipaile. Tiedän kuitenkin, että jossain vaiheessa sellainenkin olisi varmaan oikein kiva saada, ihan jopa pidemmäksi aikaa kaiketi. Ja jostain kumman syystä – täysin perusteettomasta sellaisesta – uskon, että semmoisen vielä saankin. En mitenkään kovin tietoisesti asiaa ajattele, mutta joku ihmeellinen luotto mulla on siihen, että tulen vielä törmäämään ihmiseen, joka ei ahdista pidemmälläkään aikavälillä. Ihmiseen, joka ei nosta mua jalustalle (ainakaan kauheasti :D) ja joka antaa tarpeeksi vastusta luonnolleni. Ja ihmiseen, jonka sana- tai pikemminkin tunnevarastoon kuuluu [I]intohimo[/I] yhtä vahvasti kuin omaani.

Sellainen on herra X, jota en vielä halua, mutta jonka uskon olevan olemassa ja vieläpä astuvan joskus elämääni. On helppo olla, kun on kaikessa hulluudessaan onnistunut istuttamaan päähänsä tällaisen kuvitelman. x)