Hitto mikä yö oli taas. Menin puoli kahdentoista jälkeen sänkyyn ja nukahdin onnellisesti miltei heti. Jossain vaiheessa heräsin ja katsoin kelloa: 00.20. Ja sitten en saanut enää unta. Olin siis nukkunut noin puoli tuntia! Mulle käy aina näin, silloin harvoin kun saan nopeasti unen päästä kiinni, nukun vähän aikaa kunnes herään enkä pysty enää jatkamaan untani. Tämä oli silti ennätys; yleensä kykenen sentään nukkumaan pari tuntia tai edes tunnin. Mutta puoli tuntia – naurettavaa! Yritin aikani nukahtaa mutta kun siitä ei vain tullut mitään, päätin lukea hetken. No, uneliaisuus ei saapunut sittenkään. Luin pari tuntia, sitten pyörin taas jonkin aikaa ennen kuin lopulta nukahdin. Ja aamuseitsemältä soi kello. Joo, kyllä väsytti.
Pakko mun on mennä sen unitohtorin juttusille. Ei tästä muuten mitään tule. Koko kesä meni neljän-viiden tunnin unilla (arkisin), ja valoisaan aikaankin se oli välillä vähän rankkaa. Nyt kuitenkin päivät pimenevät ja unen merkitys korostuu. En mä yksinkertaisesti jaksa tehdä töitä ja opiskella jos jatkuvasti nukun reilusti alimittaisia öitä. Viimeksi sain unitohtorilta nukahtamislääkettä joka kyllä toimi; söin sitä tietyn kuurin ja se tavallaan totutti elimistön nukahtamisprosessiin, sen jälkeen nukuin aika kauan kohtalaisesti ilman lääkettäkin. Ja kun tuo kyseinen liemi ei ole varsinaista unilääkettä; se ei koukuta eikä tee tokkuraiseksi, se vain auttaa nukahtamaan. Että sinänsä se on kyllä ihan turvallinen valinta. En vain ole saanut aikaiseksi käydä hakemassa reseptiä siihen. Toivottavasti se tehoaa yhä yhtä hyvin kuin viime kerrallakin.