Terveiset Dublinin lentokentalta. Tehtiin pieni pesa tuonne liukuportaiden alle, siella ois tarkotus viettaa taa yo aamukuuteen asti, jolloin lahtee bussi Galwayhin. Vihrea takki paallani, krapulaisena ja vapisevana on ihana makoilla lentokentan lattialla. Kunnon reissumeinki! Kaveri veti diapamia lentofobiaan ja sossotti vahan seka lamaantui aavistuksen, mutta mitapa pienista. Nyt se on jo normalisoitunut.
Viikonloppu oli sekava, mutta hauska. Kiitos sade-tadille tupareista ja kaikille seurasta. Karsin jotain ihmeellista morkkista kaikesta, mutta se kuuluu krapulavainoharhan koostumukseen. Paassa hakkaa ”ei ois pitanyt”, mutta mitapa millekaan enaa voi. Ja vittu etta oon sekasin, siis en enaa humalasta vaan ihan muista tekijoista. Kaikki oli vallan seesteista aiemmin, ois pitanyt pitaakin se sellaisena eika menna sossimaan tollain. Nyt hajottaa. 🙁 Mutta siis kivaa oli silti, toki.
Pitakaa muruset cityla pystyssa! Meen jatkamaan vihrean menninkaisen elamaa liukuportaiden alle. Jippijaijei.