Kun nyt tuli kerrottua parille ihmiselle tuosta paastoaikeestani, niin kaipa sen voi tännekin kirjata. Ajattelin tosiaan ensimmäistä kertaa elämässäni kokeilla viikon mehupaastoa. Ja siis todellakin kokeilla, koska voihan olla ettei siitä tule mitään. Jos ei tule niin sitten ei tule, en mä siitä mitään paineita ota. Mutta vain kokeilemallahan se selviää.
Miksi? No oikeastaan ihan puhtaasta mielenkiinnosta. Tiedän kyllä varsin hyvin ettei paasto ole mikään oikotie onneen ja tiedän senkin että lähinnähän se poistaa kehosta vain nesteitä. Minkäänlainen laihtuminen tässä ei siis ole motiivina, sen hoidan tarvittaessa ihan muilla keinoin. Mutta olen kai sitten vain sen verran utelias että haluan kokeilla, miltä se tuntuu kehossa ja ehkä mielessäkin. Vuosien varrella olen monta kertaa pyöritellyt asiaa pääni sisällä ja nyt se ajatus kai sitten on vihdoin kypsynyt sen verran, että päätin ryhtyä mietteistä tekoihin.
Suunnitelma on siis seuraavanlainen: Tämän päivän ja huomisen aikana karsin ruokavaliotani ja näin totutan elimistöäni vähäiseen ravintoon. Lauantaina sitten lopetan syömisen kokonaan ja nautin viikon ajan vain vettä, vaahtera-palmusiirappi-sitruunamehua, yrttiteetä, vihannesmehuja ja kasvislientä. Varsinainen paasto päättyy seuraavan viikon perjantaihin jonka jälkeen totuttelen parin-kolmen päivän ajan taas kiinteään ravintoon. Suolistopuolen ajattelin hoitaa glaubersuolalla vaikka olenkin kuullut miten järkyttävältä se maistuu.
Vähän jännittää, että miten tässä mahtaa käydä. Todennäköisesti saan niin pahoja paasto-oireita että keskeytän koko jutun heti ensimmäisten päivien aikana 😀 Kaiken muun ehkä vielä kestän mutta se palelu… :/ No, nähtäväksi jää, kuinka kauan kestän. Kai tässä vähän onkin kyse myös itsekurista ja itsensä voittamisesta, myönnettäköön se.
Täytyykin antaa sitten tilannetiedotteita tänne blogiin 🙂