Shit, ei pitäis viettää aikaa ton yhden ihmisen kanssa, joka jatkuvasti pyörittelee mielessään omaa persoonaansa ja elämäänsä joka kantilta ja joka kulmasta katsoen. Se meinaan on tarttuvaa! Olen jo miettinyt, mitä olin ja mitä olen ja mitä tulen olemaan ja miksi olen ollut sitä mitä olin ja miksi olen nyt mitä olen ja miksi mahdollisesti tulisin olemaan sitä mitä ehkä tulen olemaan – puhumattakaan siitä, [I]missä[/I] olin, olen ja tulen olemaan! *sekoaa*
Parasta on kuitenkin se, ettei tiedä. Kaikki on niin avointa ja rakastan sitä. Mulla on taas se ihana tunne, että voi tapahtua mitä vaan.
*Semisti ja ihan vähäsen salaa toivoo, että elokuun loppu tulis pian*
[URL=http://www.youtube.com/watch?v=LNg6oJmB7dQ]Maailma on sun[/URL]
[I]”Kasvaa vuosien paino
meidät pian alleen musertaa
käy jalkoihin tyly asfaltti
unet ohuiksi kuluttaa
Jengi pelaa vaan aikaa
niil on liikaa mistä valita
ei kukaan huomaa
et kaikki on selvää
jos vain osaa katsoa
Anna tuulen puhdistaa
nostaa helmoja
heittää hiukset sekaisin
kevätmyrskyn kastella
mekko liimata kiinni vartaloos
niin olet kaunis
kaunis
ja maailma on sun
Nosta kasvot ylös sateeseen
katso lintujen lentoa
ne ei kylvä
ei ne satoa korjaa
mut niil on tarpeeks kaikkea
Kiivetään kukkulalle
sieltä näkee ohi kaupungin
niin sä muistat mistä tullut oot
[B]ja minne palaat takaisin[/B]*
Anna tuulen puhdistaa…
Joskus tuntuu että ajan pyörteet
kiskoo meidät mukanaan
avaa sylisi mulle
näin maailma saa ohi virrata
Sun aika on kukkaan puhjeta
kohti taivasta kurkottaa
juuret viimein kylmän kiven murtaa
jos ymmärtää odottaa
Anna tuulen puhdistaa”[/I]
(*[I]Jos[/I] palaan. :P)
Mä oon niiiiiiin lähdössä, lähtökuopissa jo! Joko saa mennä?