Myönnän että tänään pelotti mennä veljeä katsomaan. Menin sinne ensimmäistä kertaa yksin ja jotenkin jännitin sitä, en oikein edes tiedä, miksi. Mutta pelkoni oli turha. Veli tuntui voivan olosuhteisiin nähden hyvin eikä vaikuttanut niin epävakaalta kuin vielä pari päivää sitten. Lääkket tekevät tietysti osansa, mutta silti olen iloinen tästä kehityksestä.
Vasta jälkeenpäin tulin ajatelleeksi, teinkö väärin yhdessä asiassa. Veli vaikutti niin tasapainoiselta (jos tuota sanaa nyt voi tällaisessa yhteydessä käyttää…) että tuli juteltua melko paljon kaikenlaista, jopa omista ongelmistani hieman. Kerroin todellisen syyn sille, miksi olin viime syksynä niin ahdistunut. En edes tiedä miksi niin tein, kun en tuosta asiasta muutenkaan ole juuri kenellekään puhunut enkä ole edes miettinyt sitä vähään aikaan. Jotenkin vain piti saada jaettua se asia jonkun kanssa; kai halusin jollain tapaa lyödä pisteen koko jutulle.
Ja siis morkkis tulikin juuri siitä, että menin tuollaista asiaa vuodattamaan veljelleni. Hänellä on nyt melkoisesti omiakin ongelmia ja minä idiootti menin avautumaan hänelle omien vaikeuksieni – joskin jo edesmenneiden sellaisten – syistä! Vaikka tavallaanhan yritin vain hälventää hänen huoliaan… Veli nimittäin totesi olevansa huolissani MINUSTA, mikä on toki aivan järjetöntä kun ottaa huomioon hänen oman tilansa. Ihmettelin tietysti huolen syytä, ja veli kertoi viitanneensa juuri tuohon syksyiseen ahdistukseeni. Poistaakseni hänen huolensa kerroin ahdistuksen aiheuttajasta ja samalla kerroin toki myös sen, että ahdistus lähti aiheuttajansa mukana, eli siis enää siitä ei ole tietoakaan. Tämä tieto tuntui poistavan veljen huolen minusta mutta kuitenkin mietin nyt että jos meninkin sekoittamaan hänen päätään lisää :/
No joo, oikeastaan odotan hirveästi huomenna alkavaa mökkeilyä. Tavallaan tuntuu itsekkäältä lähteä hauskanpitoon ja tavallaan tuntuu siltäkin että pitäisi olla täällä, veljen lähellä. Mutta toisaalta taas on pakko irroittautua tästä hetkeksi ja päästä nollaamaan tilanne perusteellisesti. Varoitan vain; saatan jossain vaiheessa viikonloppua tarvita kipeästi olkapäätä.