Olipahan taas yö. Kun sen miehen kanssa päästiin fyysisistä lukoistamme, on ollut aika rattoisaa. 🙂 Mä en enää muista, milloin olen viimeksi nukkunut yli viisi tuntia, mutta nyt parina viime yönä tuo unettomuus on johtunut niin hyvistä syistä, ettei se kyllä haittaa tippaakaan. Se mies on melkoisen…hmm…huomaavainen. 😉
Ja tuo ns. henkinenkin kommunikointi pelaa. Se on kyllä hassua; jatkuvaa väittelyä ja verbaalista kisailua, mutta niin palkitsevaa. Eikä mua haittaa sekään, että tuon ihmisen silmissä olen todella outo, kuulemma suorastaan hörhö. Se kun on hänen mukaansa pelkästään hyvä ominaisuus, vaikkakaan en tiedä, miksi. 🙂