Päivä 2.

Toisen paastopäivän loppu häämöttää. Ja kyllä, tämä on ollut eilistä pahempi päivä. Oi voi, kauhistuttaa jo ennalta huominen jos se tosiaan on tätäkin päivää huonompi. Yritän kuitenkin sinnitellä eteenpäin siinä uskossa että olo vielä helpottaa.

Viime yö oli erittäin kehno. Nukahtelin, heräsin, nukahtelin, heräsin. Ja näin painajaisia siitä että söin puuroa ja pilasin sillä paastoni. Herätessä piti pohtia asioita aika kauan ennen kuin tajusin että tuo todellakin oli unta enkä oikeasti ollut syönyt mitään. Niin ja sitkeä jalkasärkykin vielä valvotti. Luultavasti se johtui rivakasta kävelylenkistä josta lihakseni eivät syömättömyyden vuoksi palautuneet kunnolla.

Aamulla ja päivällä join sekä teetä, vettä että sitruunamehua ja pitkälle iltapäivään voin ihan hyvin. Joskus neljän maissa alkoi tulla oikein todella kylmä ja heikotuskin lisääntyi. Vieläkään kuitenkaan varsinainen nälkä ei ollut kovinkaan suuri; lähinnä se oli edelleen sitä psykologista tarvetta syödä. Aika pitkälle ihmisen syömiskäyttäytymistä ohjaakin tottumus ja mieliteot, ei niinkään oikea nälkä.

Kävin sairaalassa ja kaverin luona ja sitten kävelin kymmenisen kilometriä. Alkuun olo oli melkoisen heikko ja pääkin varoitteli särystä jolta onneksi kuitenkin vältyin. Kävellessä olo hieman helpottui enkä enää kärsinyt oikeastaan muusta kuin kylmyydestä. Ja siitä kärsin edelleen; vaatteiden lisäys ja kuuma teekään eivät enää oikein auta :/ Tarvitsisin kipeästi toisen ihmisen lämpöä mutta se nyt on ihan mahdotonta.

Olo ei siis todellakaan ole tänään ollut paras mahdollinen, muttei kuitenkaan ihan niin huono kuin mitä pelkäsin. Päänsärkyä ja varsinaista huonovointisuutta ei ole ollut ollenkaan ja siitä olen kyllä iloinen. Ei tosin ehkä kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä huomenna on uusi päivä ja kenties uudet oireetkin odottamassa. Toivon että jatkossa pystyn nukkumaan edes hieman paremmin koska en viitsisi ihan viikkoa kärsiä niin mittavista uniongelmista kuin mitä viime yönä.

Mitäs vielä… No, enää en vahingossa meinaa mennä jääkaapille. Sairaalassa tosin olin epähuomiossa ottaa tarjottuja viinirypäleitä ihan vain siksi että unohdin paastoavani. Muistui se sitten mieleen kuitenkin. Nyt iltasella kaipasin vähän vaihtelua noihin juomiin joten otin tomaattimehua ja se kyllä oli aika hyvääkin. Tai sitten kaikki vain maistuu nyt hyvältä 🙂

Yhden veikkauksen olen saanut siitä, kuinka kauan kestän tätä, ja sen mukaan lopetan tänä iltana. Luulenpa kuitenkin että tuo arvaus ei osu oikeaan sillä vielä en ole joutunut luovuttamismielialan valtaan. Itse en kyllä uskalla veikata että kauanko jaksan, sillä on mahdotonta tietää ennalta, miten tämä tästä jatkuu. Tietysti toivon että pystyn paastoamaan viikon kuten suunnittelinkin. Täytyy kyllä sanoa että se tuntuu tällä hetkellä ihan hirveän pitkältä ajalta… Kaksi päivää vasta takana ja viisi pitäisi vielä jaksaa. *Huokaisu*

Mieliteot: Omena, viinirypäleet, maustekurkku, omenapiirakan makuinen Classic-jäätelö (en ole edes maistanut, näin kävellessäni mainoksen ja aloin siksi himoita tätä), kotijuusto, mansikkajugurtti, banaani, erilaiset keitot, ananas, kauraleipä, puuro…

Edit. Huomio: Aistit ovat terävöityneet aikaslot. Haistan varmaan naapureidenkin ruuat 😀

Huomio 2: Jalkoja särkee taas. Pitänee kävellä huomenna vähemmän.