Kotiuduin hetki sitten töistä. Tein töitä vain viis tuntia ja risat, mutta silti on pää ihan tyhjä nyt. Johtunee siitä, että on ollut vähän puolikuntoinen olo. Ja siitäkin, että koko aika oli melko tehokasta ajatustyötä ja kirjoittamista. Huomasin taas kerran, että tuossa työssä inhoan kiirettä, ja silti olen siinä parhaimmillani. Ei jää aikaa jahkailla, ja kun on pakko keksiä toimivia sanakäänteitä, niitä myös keksii.
Kotimatkalla kävin ostamassa salaattiaineksia: halloum-juustoa, oliiveja, tomaattia, kurkkua, lehtisalaattia jne. Mutta kuka tulis tekemään mulle sen salaatin, kun mää en jaksa ite?
Piti tänään kuntoillakin ahkerasti, mutta aamu- ja alkuiltapäivä meni lorvailuun ja nyt näyttää pahasti siltä, ettei pysty.