Yksi murhe vähemmän

Karmeat vieroitusoireet päällä; vuokraemäntä päästi vanhan nettiyhteyden katkeamaan (se oli sen nimissä) väärinkäsityksen takia, luuli etten mä halua jatkaa sitä. Nyt joudun sitten odottelemaan uuden netin aukeamista. Ja siis olemaan ilman cityä! Tunnen jo kuinka otteeni ”elämästä” alkaa lipsua… 🙂

Minäpä päätin irtisanoutua nykyisestä työpaikasta. Tein sen juuri äsken. Ja nyt on ihanan vapautunut olo. Olihan se joka tavalla aika paska paikka, ja kaamea ilmapiiri teki siitä täysin sietämättömän. Olin jatkuvasti ahdistunut kun ajattelinkin että taas täytyy mennä sinne. Sitten tajusin että eipä mua mikään siellä pakota kitumaan. Ei vaatinut paljoa hankkia uutta työtä; enhän mä mitään kokopäiväduunia tarvitsekaan kun täytyy hoitaa noita opintoja myös, ja osa-aikasta työtä löytyi kyllä. Eipä sekään varmasti mitään unelmahommaa ole, mutta ainoa suunta on ylöspäin koska ainakaan paskempaa duunia ei voi olla. Muutaman vuoron joudun vielä irtisanomisaikana tekemään, mutta helpottaa hirveästi kun tietää että ihan pian pääsee pois. On siis aika positiivinen fiilis nyt 🙂

Moni asia on vielä keskeneräinen ja sekaisin, mutta nyt on ainakin yksi huoli vähemmän. Kiva myös huomata että harvoin ikäväkään tilanne on aivan pakon sanelema, vaan siitä voi omalla yrityksellä ja tahdolla nousta kohti parempaa.
Jees, elämä hymyilee, tai ainakin sen suupielet kohoaa lupaavasti 🙂