Minulle sattui tässä suhteellisen hauska juttu, joten ajattelin kertoa sen teillekin. Taustan vuoksi kerron, että leipäni eteen olen matkapuhelinliikkeessä töissä.
No, perjantaina luokseni tuli vanhan mies, noin seitsenkymppinen. Sen ikäluokan ihmiset ovat hivenen onnettomia oppimaan etenkaan älypuhelinten saloja ja logiikkaa.
Hän oli hankkinut itselleen tällaisen 3G-matkapuhelimen, jota sitten ei osannut käyttää. Koska oli hiljaista, istuin tunniksi opettamaan miten mennään puhelinluetteloon ja kuinka soitetaan yms. Tämä vanha mies kirjoitti ylös ohjeita, minun ikäiselläni mustekynällä. Erehdyin kysymään, mistä asiakas oli niin erikoisen kynän saanut. Hän kertoi minulle keräilevänsä kyniä.
Tokaisin siihen ystävällisesti että minustakin kynien keräily on oikein mukavaa (tällä tarkoitin, että olen tehnyt n. 7 mustekynävaihtokauppaa baareissa tai kylkiäsenä).
Herra innostui tästä niin että halusi tehdä kanssani vaitokauppaa, joten vaihdoin liikkeemme kynän vanhaan Merita-kynään. Virhe!
Seuraavana päivänä avasin ovet kymmeneltä. Kymmenen yli kymmenen rakas asiakkaani tepasteli luokseni ja kysyi vielä mikä oli valikkonäppäin, sekä maksoi palvelun kahdeksallatoista mustekynällä. Minua nauratti ja kiittelin kovasti. Jätimme hyvästit.
Eilen olin toisen asiakkaan kanssa, kun olkapäähäni koputettiin. Kynämieheni hymyili minulle ja ojensi valtavan pahvilaatikon sanoen ”Tässä sinulle pari, mitä minulla jo on. Toivottavasti sinulla ei ole näitä kaikkia jo ennestään.”
Hämilläni otin laatikon vastaan ja kiittelin, käskin odottamaan jos hän olisi halunnut opastusta kännykän kanssa…
Hänellä oli kiire, joten hän poistui hymyillen. Koko laatikko oli täynnä mustekyniä. Vuodelta kivi ja miekka. Niitä oli satoja.
Ja minä mietin..että millainen mies tuo asioikseen minulle pahvilaatikollisen mustekyniä 5km:n päästä…