Johtajan rooli on hieman ristiriitainen, toisaalta on tärkeää olla tyyni ja rauhallinen tilanteessa kuin tilanteessa. Vaikka sisällä velloo ja näet että nyt asiat menee päin honkia, täytyy olla tyyni ja rauhallinen ulkopuolelta, jotta ympäristössä olevat ihmiset näkevät rauhallisen ja määrätietoisen johtajan, joka tietää mitä tekee!
Samalla kuitenkin niin sanottujen ”persoonajohtajien” aika on ollut käsillä. Johtaja on ihminen samalla tavalla kuin alaisensa ja ihmisyyden hyvät ja huonot puolet voi tuoda esiin. Gordon Ramsay, Steven Jobs, ja Donald Trump ovat kaikki esimerkkejä johtajista, jotka herättävät hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Yhdeltä kantilta heitä kritisoidaan toisaalta taas heitä ihannoidaan.
Miten siis voi/pitää käyttäytyä?
Mielestäni kaikki juontaa juurensa siihen, miten näkee asemansa työympäristössä. Hyvä vertauskuva johtajasta on ”vanhempi” tai ”isoveli”, joka kuuntelee, auttaa ja helpottaa työntekijän suoritusta. Johtajan kuuluu myös arvostaa työntekijäänsä ja näyttää se ja luonnollisesti johtaja kantaa myös enemmän vastuuta kuin alaisensa. Tällöin johtajan on tärkeää pitää itsensä rauhallisena suurimman osan aikaa ja henkiä varmuutta ja luotettavuutta. Joka päivä ihmiset kokevat haasteita työssään joista on hankala selvitä yksin. Yllä mainitun mukaisesti työsi on selvittää ongelmia ja auttaa alaisia suoriutumaan työstänsä paremmin, joten sinun on syytä pysyä rauhallisena. Rauhallista johtajaa on paljon helpompi lähestyä kuin rauhatonta johtajaa. Näin autat siis alaisiasi, itseäsi ja tietenkin organisaatiota.
Miten raivostuminen?
Oppikirjavastaus johtajan raivostumiseen on ehdoton EI! Raivostuva johtaja herättää pelkoa, epävarmuutta ja epäluottamista eikä mikään näistä ole kestävä pohja tehokkaalle organisaatiolle.
Raivostuminen on kieltämättä tehokasta ja saa aikaan tuloksia, joka on yksi sen vaaroista. Pelolla johtaminen voi jopa houkutella, koska se vetoaa tietynlaiseen vallan- ja voimantunteeseen, jota kaikilla johtaja-asemassa olevilta löytyy. Mutta kuten hyvä vitsi, joka liian usein kerrottuna menettää tehonsa, menettää raivostuminen myös tehonsa, jos sitä tapahtuu liian usein. Liian usein raivostuva johtaja menettää kunnioituksen muiden silmissä eikä häntä oteta silloin tosissaan, jonka raivoava johtaja huomaa ja kokee sen epäkunnioituksena ja näin raivostuu yhä enemmän ja noidankierre on valmis.
Miten minä itse…
Tässä asiassa näen itselläni vielä kasvun mahdollisuuksia, sillä vaikka normaalisti olen rauhallinen ja omaan mielestäni ”pitkän pinnan”, voi minulta joskus ”lähteä mopo käsistä”. Kun asioista sovitaan, niistä muistutetaan ja niistä vielä huomautetaan… ja jos silloinkaan ei asioita tapahdu sovitusti on olemassa riski että menetän hermoni. Silloin voin olla hyvinkin vihainen ja suora enkä pelkää sanoa juuri sitä mitä tällaisesta käytöksestä ajattelen. Olen kuitenkin ottanut ohjenuorakseni että sallin tällaista käytöstä itseltäni vain kerran vuoden aikana.
Yhteenvetona totean, että johtajan pitäisi olla sekoitus seuraavaa: Rauhallisuutta, määrätietoisuutta ja itsevarmuutta 70%, Ystävällisyyttä 20%, intohimoa 8% ja kovuutta 2%.
