Valintoja.
On ihmisiä jotka vaikuttavat elämäämme vain läsnäolollaan. Mielessä häivähtää jokin vanha tunne, toivo, tai vain himo. Sitä tahtoisi vaalia hinnalla millä hyvänsä vaikka tietää että satuttaa vain itseään. Parempi poistua näyttämöltä kun sen voi vielä tehdä selkä suorana. Poistua, juosta karkuun, pakolaukka sydän kurkussa, repussa ahdistava tieto ettei koskaan takaisin.
Silloin sen on pakko olla tietoinen valinta.
Vastuuta.
Kantaa vastuu valinnoistaan. Se olin minä kun tein sen, en kadu, ja pysyn päätöksessäni vaikka se nyt koskeekin hetken kun sen tiedostaa.
Ja vitutusta..
Ei, stana! Nyt kyllä pakitan.. EI, en voi.. Elämä on.. eikä sitten vähään aikaan tiedä oikein mistään mitään. Purkaa pahaa oloaan summittaisesti ympärilleen miettimättä seurauksia. Jää vain miettimään että miksi ei voisi olla enemmän eläin? painuisi piiloon nuolemaan haavojaan..