Minä menin kalliolle, se sanoi moi, ojensi kätensä, minä halasin, seurasin sitä sinne, se tunsi tien, minä olin eksyksissä. Ja me puhuttiin, puhuttiin,
ja se on fiksu, erilainen, erilainen kuin minä, ja se on hyvä, ja kaunis.
Sitten me halattiin aina vain pidempään..ja se tuntui hyvältä, tärkeältä.
Ja me puhuttiin, ja se sanoi minulle että ei se onnistu, luulen itsekin niin, luulen koska en voi tietenkään mitään tietää, en minä mistään mitään tiedä, olen vain, irtonainen palanen universumissa, saunakammarissa joka tuntuu kodilta.
