Käytiin duunissa Upinniemessä, varuskunnassa. Vaihdettiin kappeliin muutama ikkuna, puite, ja karmeihin alumiini profiileita joista oli tullut reklamaatio kuljetusvaurioiden vuoksi.
Oli mukava katsella millaista varusmiehen elämä nykyään on ja tottahan sitä velipojan kanssa ahkerasti taas sodittiin..täällä hylsyjä vieläkin keräilen.
Putkareissun jälkeen poliisin ei tarvinnut kuin vilkaista ja se tiesi sanoa, ”osaat juosta ja ampua niin pärjäät hyvin kun et juo tuota viinaa..” Ei ne silti enää huolinu töihin sinne, kouluunkaan.
Kappelin pihalla oli kirkon kello asetettu niin että sitä pääsee soittamaan maasta, lähtiessämme en voinut hillitä itseäni vaan kävin kerran kumauttamassa kelloa oikein kunnolla. Hiivatti miten kova ääni.. Äkkiä karkuun eikä naurusta meinannut tulla loppua. Olenko nyt taantunut teini ikään?
Ihme settiä taas vedettiin koko päivä, aamulla nukuttiin rokuliin tunnilla , kiireellä helsinkiin järjestämään kolmannelle pyörälle työmaa sitten sinne upinniemeen. Päästiin kerrankin korsulle järki aikaan ja sitten nukkumaan, päikkärit? Mitä hiivattia? Yö menee valvomiseksi sitten, se on saletti.
Huomenna tapaan uuden ihmisen. Jotenkin odotan sitä innolla, pääsee tästä liikkeelle, rutiinista.