Sen lisäksi, mitä henkilötietolaissa säädetään, rekisteröidyn tarkastusoikeutta voidaan rajoittaa, jos tarkastusoikeuden toteuttamisesta voi todennäköisin syin seurata vakava uhka rangaistuslaitoksen järjestykselle ja turvallisuudelle taikka rikosseuraamusviraston, kriminaalihuoltolaitoksen tai vankeinhoitolaitoksen henkilöstön tai muun henkilön turvallisuudelle. Rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta turvallisuustietorekisterin eikä järjestystietorekisterin tietoihin.
Kiittää ja kumartaa. Järjestelmä on mätä vaikka minua onkin hyvitelty.
Joo, ei mua haittaa jos ei sua haittaa että minä kärsin pyhästä vihasta. Joskus yöllä kuten nyt, mieleeni tulee hirviöitä. Kirjoitan kauneudesta, taivaasta, karkoitan kaiken pahan ja silti se on siinä. Armeija hirviöitä joille ei pieni keiju soturi voi mitään. Yhteiskunta ja sen laki ei ole keiju soturin puolella vaikka vain ihmiset sitä valvovat. Katsovat että ei tämä tätä ansaitse mutta minkäs teet, työ on työ. Harva uskoo järjestelmään vaikka sen puitteissa on toimittava, lain, jos ei ole oma lehmä ojassa tai ole muuten vain ylimielinen. Aina on oma selusta suojattu, siihen voi luottaa, vaikka tekisi minkä mokan sokeana. Luulisin turvalliseksi tunteeksi. MInulla olisi.
Viha. Minä olen siitä koettanut puhua. Se ei lähde sillä, eikä kirjoittamalla. Se ei enää tunnu lähtevän sillä että minulla menee hyvin vaikka ennen se sitä teki, häipyi jonnekin tunteen taa. Ehkä tunteeni ovat kuolleet. Jos niitä ei ole saa vihani vallan vaikka se onkin tunne. Jos minusta tuleekin psykopaatti? En tunne enää myötätuntoa?
Ei, ei se voi niin olla. Syyttömät erikseen, vain syyllisiä kohtaan, vaikka niin olisi aina ollutkin. Mutta kuka määrittelee syyllisen? Minun totuuteni?
”Huutamalla voi saada kiven itkemään, vaan ei puhumalla toista anteeksi pyytämään, ja niinpä meillä tulta kylvetään..”
http://www.youtube.com/watch?v=4eIC4EenOBo
Ukin ja minun vuoropuhelu.
– Millaisen meinasit tehdä?
– 4×6 tai 8m, harjakaton, seinä korkeus jonkun 2.5m.
– Ehkä se 4x6m olis hyvännäkönen. Mistä vain tulee hyvännäkönen.
————————————————————- hiljaisuus ja kasvoni kiristyvät. En voinut hillitä itseäni.
– EI! Vaan kunhan siitä tulee tarpeeksi suuri meidän tarpeeseen ja hyvä. Sinulla on arvot ihan perseellään! Mitä sinä enää teet kulisseilla kun nuo pihat on täynnä tuota sinun keräämää PASKAA!. Minä teen varaston että sinä voit täyttää sen sillä.
– Mitä minä olen tehnyt sinulle?
Niin, mitä ukki on tehnyt minulle? Vai jättänyt tekemättä, sulkenut silmänsä tai peitellyt totuutta kulissiensa vuoksi. Tekopyhä paska. Burn in hell. Ja vaikka tämä olisi oman vastuun ulkoistamista niin en välitä hittojakaan. Tiedän olevani oikeassa. Minulla on halu, mahdollisuus ja kyky muuttaa asioita. Silti se ei muuta menneisyyttä, eikä anna anteeksi. Sekin on satu kuten Rakkaus.
Sitä vain tahtoo pois, ja todellisuus sanoo kylmällä äänellään vanhan totuuden: ” Tahto ei yksin riitä”, Minun tapauksessani tarvitaan vain rahaa, halveksimaani rahaa..
La haine: ”Ei minun kanssani ole ihmisen hyvä olla. Anteeksi.”
Minä kaipaan hyvää ja kaunista. Hänellä oli olemassaolollaan kyky saada se häviämään.