Hiljaisuus, ympärilläni tyhjyys istun laatikossa. Valkoisessa laatikossa jossa jokainen risahdus jää kaikumaan ajaen minut hulluuden partaalle.
Kuinka jouduin tänne? Mistä tulin?
Käteni eivät toimi, ajatukset kiertävät kehää kuin loukutettu kettu. Kaikki sitä samaa, tuttua, yksinäisyys.
Yksinäisyys kasvaa, koskettaa, värähdän ja väistän nurkkaan. Se ei lannistu vaan ottaa kiinni ja puristaa, huudan. Mistä se tuli? Olenhan niin lähellä! Voisin olla toisella puolen avaruuden..
Vuosia sitten Norjassa, pienemmässä laatikossa, itkin viikkoja illat, yöt. Manasin ja rukoilin, tulin kotiin. Silloin oli vielä jotain mihin palata..