Olen muutoissa kantomiestä enkä valita, touhuan poikieni kanssa, rakastan, tapaan kuolevan miehen, en sääli, ajatuksia, suunnitemia, en tee..
Määkänä! lähtö lähenee enkä minä saa toteutetuksi mitään..potkikaa minua paha kansa!
Heijastamme elämämme ympärillemme,
projisoimme aivojemme tarinoita, laatikoita,
harmaita matalia laatikoita,
korkeita punaisia laatikoita,
niin paljon puhuvia laatikoita,
hiljaisia laatikoita,
valkeita matalia laatikoita,
hiljaisia, laatikko laatikon vieressä laatikon takaa kurkistaa laatikko lauman keskellä pieniä kuulijoita puhuvia laatikoita joita saa pakata, hakata.
Kuka laatikon rikkos? Laatikko.
-sielun veljet- Ismo Alanko-
Ja paskaa, ihmisen paskaa kaikkialla ja samalla,
Elämä on ruma, kaunis ja rakas, rikas, rämä mutta oma.
Elämä on ruma, kaunis ja rakas, rikas, rämä mutta oma.
Elämä, älä jätä mua vielä tänään.
Jos jätät, jätä, ole lämmin ja pehmeä, ruma, kaunis ja rakas, elämä.
-Ismo Alanko-