Kisa hallilta hypäsin ratikkaan. Joo, siinä eduskunta talon jälkeen pois.. Luin sitten metroo niin että hakaniemen torilla heräsin. Kävelin pidemmän matkan takaisin kuin oisin ollut lähtiessä. Seurasin raiteita.
Se oli hyvä, pää selvisi semi kuntoon. Vieläkin pökrässä etsin ruokaa, ja juomaa, linnoittauduin kampin vessaan, sitten sain jo sidukan.
Kävelin reunoja pitkin, katse maahan painuneena toistelin itselleni komentoa, ”pää pystyyn, pää pystyyn, pää pystyyn kävele!” Menin seisomaan pää pystyssä keskelle kampin aukiota, seisoin siinä pitkään ja seurailin ihmisiä. Kaksi niistä käveli viivoja pitkin, kolme varoi astumasta viivalle. Yksikään ei tullut juttusille.
Linjuri autossa nautin eväitäni, kukaan ei välittänyt, en häirinnyt, olin vain, rokulissa, perillä velikin.
Nettiin. mielipiteitä, ihmisiä, maailmaa suurempia tunteita, kauniita ihmisiä, vain kauniita..Parempia kuin kukaan muu.
Minä vain olen paska siellä, täälläkin. Totuus Vilistä valuu sinnekin hiljaa. Sama se. Minulla on tuomio edessä, linnareissu pahoista teoistani, kaduttaa ihan hitosti mutta pää pystyssä menen, tein sen rakkauteni tähden. Perusluonteeni vastaisen väkivallanteon. En ketään oo tappanu..
Tuomio tulee ensi to.