Kävelin pitkin hiekkatietä tietämättä missä olin. Päässäni soivat syytökset ja auton oven pamaus kun ne kaasutti pois.
”Eteenpäin, eteenpäin.” toistelin mielessäni ja suuntasin kohti valoja.
-Mistäs kulkija? se kysyi toivuttuaan ensi järkytyksestä. Se oli talon emäntä.
-Tieltä tuolta..
-Tule talliin, meillä oli juhlat, ota olut. Isäntä alkoi passaamaan.
-En minä, kunhan taksin saisin..koetin toppuuutella.
-Voit olla tuossa yötäkin jos..emäntä näytti sohvaa.
-Jos minä taksilla..
En taaskaan ollut oikein selvillä mitä hittoja oli tapahtunut. Hatarat muistikuvat harhailivat päässäni, osoitteeksi sanoin velipojan korsun, saunakammarin.
Perillä osasin alkaa pakkaamaan kamojani, riita se oli ollut. Sitten se tuli siihen pyörimään, velipoika. Se soitti kissalan pojat ja ne ootti kun minä pakkasin, pahnoille yöksi.
-VILJAKAINEN! kajahti ovelta. Olin jo noussut ylös metallin kolinaan. Astuin käytävään vartijan perässä.
-Tulleeko tästä vielä vappaus? kysyin varmana että siirtävät vain pidätys selliin.
-Tullee sakot jostainvain. Sitten saat kinpsus ja painua tielle.