En mä mitään tiskannut. Ei huvita. Aamullakin ehtii.
Typerää aina ulista siitä, mitä ei ole ja mitä haluaisi. Ehkä mulla on hormonitoiminnassa joku sellainen vaihe, että herkkistelen. Olenhan toki nainen. Kumminkin mulle on sanottu parinkin miehen toimesta, että musta saa kovan/kylmän vaikutelman. Olenko mä sellainen? En tiedä. Yksi tapaus lukiossa ollessa kysyi, että miksi mä aina vittuilen sille. Mielestäni en siten käyttäytynyt. Mutta kun ihmiset ottaa puheet aina niin eri tavoin vastaan. Usein käytän itselleni tekosyynä (ainakin omassa päässä) sitä, että mulla on monta veljeä eikä ollenkaan siskoja. Siksi tulee pojille (siis miehille) puhuttua vähän miten sattuu.
Pitäisikö kikattaa ja lässyttää? Toimisiko se paremmin? Ei varmaan mun tapauksessa. Juuri nyt on jokseenkin negatiivinen olo lähes kaikesta. Tiedän sen menevän kyllä ohi.
Kissemisse pööpöilee tossa ympärillä. Hassu yritti tulla syliin nukkumaan, vaikka mulla on kone tässä. Nyt se meni puoliksi pienen pahvilaatikon päälle unille. Ihan pöhkö.
Kotiin tullessa surin myös sitä, kun ei ole ruokailukaveria. Harmittaa tehdä ruokaa ja sitten natustaa sitä yksin. Yleensä se on kylläkin ihan kivaa, mutta tänään ei.
Suljin äsken telkkarin.
Alkavan päivän tehtävälistalla on digikanavien päivitys ja Kelan uudelleenkäsittelypyynnön tekeminen. Toivottavasti se vielä ehtii. Hitto… Tuli paniikki. Pakko tarkistaa.
***
Argh! Tossa kirjeessä sanotaan, että 30 päivän kuluessa kirjeen saamisesta tehtävä käsittelypyyntö. Tarkoittaako ne työpäiviä eli arkipäiviä? Mitä ne meinaa????? Vittu. (anteeksi)