Greta Thunbergin kriitikot pelaavat pulushakkia vaikka pitäisi keskittyä oleelliseen

Greta Thunbergin ympärillä käytävä keskustelu on vellonut kuumana sen jälkeen, kun 16-vuotias aktivisti piti puheensa YK:n ilmastokokouksessa New Yorkissa.

Kriitikot ovat pitäneet puhetta ylidramaattisena, laskelmoituna ja liian syyttävänä, kun sen kannattajat näkevät voiman toistuvassa “how dare you” -lauseessa ja uskovat puheen jäävän historiaan yhtenä merkittävimmistä aikamme puheista. Harmi, ettei kukaan puhu puheen sisällöstä ja vaatimuksista.

Parhaat puheet muistetaan. Hieman kornilta tuntuva suunnitelmallisuus voi jo vuoden päästä olla syy, miksi puhetta toistetaan yhä uudestaan Youtubesta.

Puheviestinnän professori Pekka Isotalus vertaa Aamulehdessä Thunbergin puhetta Martin Luther Kingin legendaariseen “I have dream” -esiintymiseen. Hän arvioi myös, että puheesta saattaa tulla opetellun tuntuinen vaikutelma.

“Puhe on harjoitellun ja suunnitellun oloinen. Siinä mielessä saattaa tulla hieman epäaito vaikutelma ja tunne siitä, että puhe on laskelmoitu”, Isotalus sanoo.

Ajatus tai pikemmin syytös siitä, että “tiedot on saatu ulkopuolelta”, kuten Isotalus muotoilee, on outo. Totta kai Thunberg on harjoitellut puheensa ja totta kai hän käyttää asiantuntijoita apunaan puhetta suunnitellessaan. Hän on 16-vuotias ja puhuu käytännössä koko maailmalle pitkään odotetussa puheenvuorossa.

Thunbergilla ei ole valmiita vastauksia tarjolla ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Hänen viestinsä ydin on nimenomaan se, että tiede kertoo tarvittavat vastaukset ja poliitikkojen ja muiden päättäjien pitää päättää toimista, joilla vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos estetään. Hän on vain viestintuoja.

Kun kyseessä on ilmastonmuutos, on ihan hyvä, jos tiedot on saatu “ulkopuolelta”, etenkin jos tieto tulee uskottavan tieteen suunnasta. Kenelläkään ei ole syntyessään tietoa maailman monimutkaisimmista yhteiskunnallisista ongelmista, vaikka nettiä lukiessa siltä usein vaikuttaa.

Pulushakkia ja väsytystaistelua

Reija Haapanen kirjoitti muutama vuosi sitten Ilkan kolumnissaan pulushakista. Se on peli, joka kuvaa hienosti useita verkkokeskusteluja: pulushakissa lintu kaataa nappulat, paskoo laudalle ja lehahtaa lopuksi pois uskoen voittaneensa. Pulushakki tulee helposti mieleen Thunbergin ympärillä käytävästä keskustelusta.

Voisiko olla, että kyseessä on loputon väsytystaistelu, jossa lykätään itse aiheesta eli ilmastonmuutoksen vastaisista toimista puhumista?

Keskustelu kulkee usein samaa rataa. Aihetta käsittelevään ketjuun ilmaantuu paikalle henkilö, joka säälii Gretaa ja kertoo olevansa huolissaan tämän puolesta. Näin häneltä riisutaan itsenäinen toimijuus.

Sen jälkeen on syyllistämisen aika. Joskus syyttävä sormi osoittaa Gretan perheeseen, mutta useimmiten johonkin epämääräiseen ja mystiseen tahoon, jota ei nimetä, mutta jonka väitetään käyttävän Gretaa törkeästi hyväksi.

Pekka Juntti nimeää Ylen kolumnissa kyseiset keskustelijat ilmastovähättelijöiksi ja kuvaa tarkkanäköisesti keskustelun etenemistä ja antaa esimerkkejä siitä, miten väsyttävää kyseisen pulushakin pelaaminen on.

“Se on luonnollista ilmastonmuutosta, sanot, kun jälleen yksi Uudenmaan kokoinen jäävuori ryskää ikijäästä irti. En pysty kommentoimaan juuta enkä jaata tähänkään, mutta kysyn: eikö ilmastonmuutosta silti kannattaisi koettaa hidastaa? Eikö hiilidioksidia kannattaisi poistaa ilmasta, eikö kuudetta sukupuuttoaaltoa pitäisi yrittää jarruttaa? Herrattu sentään, kai jotakin kannattaa tehdä, jos miljoonakaupunkeja uhkaa vedenpaisumus”, Juntti kirjoittaa.

Vähättelijän taktiikka on täydellinen, jos tarkoituksena on siirtää huomion muualle ilmastonmuutoksen vastaisista toimista ja Thunbergin viestin ytimestä eli siitä, miten “aikuisten” maailma on ollut kyvytön tekemään minkäänlaisia isoja korjausliikkeitä ilmastonmuutoksen suhteen.

Ilmastovähättelijä käy keskustelua usein ylivertaisesta tolkku-positiosta, jossa hän on varsinaisen keskustelun ulko- ja yläpuolella, kun taas Gretan tukijat automaattisesti fanaattisia lahkolaisia. Hän sanoo ilmaston olevan tärkeä, mutta keinojen aivan vääriä.

Haluttomuus tarjota minkäänlaisia keinoja ilmastonmuutoksen estämiseksi paistaa jokaisesta kommentista, joissa mieluummin keskitytään hysterian kritisoimiseen ja Gretan valheelliseen säälimiseen.

“Debunkkaa tämä!”

Kun Gretan persoonasta päästään eteenpäin, ilmastovähättelijä ottaa järeät aseet käyttöön. Hän kaivaa netin uumenista linkin ja velvoittaa sinut kumoamaan sen väitteet ilmastonmuutoksen vaarattomuudesta tai tieteen muka ristiriitaisista näkemyksistä muutoksen suhteen.

Ilmastodenialismi on usein kumottavissa melko helposti, mutta jonkin verran sekin vie aikaa. YK:n ilmastokokouksen aikana somessa jaettiin Suomessakin linkkiä, jossa kerrotaan 500 ilmastotieteilijän kirjoittavan YK:lle, että mitään todellista ongelmaa ei ole olemassa, eikä ilmaston suhteen tarvitse tehdä merkittäviä toimenpiteitä.

Ilmastovähättelijä tarjoaa linkin ja jättää myös sen uskottavuuden selvittämisen sinulle. No selvitetään, mistä on kyse.

Climate Scientists Write To UN: There Is No Climate Emergency -artikkeli kuulostaa erikoiselta. Kasaan kun on saatu noinkin paljon tiedemiehiä, jotka ovat suostuneet ilmastoskeptisen kirjelmän allekirjoittamaan. Kyseessä on kirjelmä, joka sanoo muun muassa, että muutokset ovat osa tavallista syklistä vaihtelua ja ettei löydy todisteita hiilidioksidin isolle roolille ilmastonmuutoksessa.

Myös tuulivoimaloiden tappamat lepakot mainitaan.

Hälytyskellot soivat heti siinä vaiheessa, kun vaihtoehtomedia Technocracy News aloittaa juttunsa huomiolla “This letter will not make it into national or global media”. Tällä viitataan jonkinlaiseen globaaliin median salaliittoon, jossa yritetään piilottaa “totuus” ilmastonmuutokseen liittyen. Tällaisen salaliiton olemassaolosta ei ole mitään todisteita ja on todella vaikea kuvitella, miten juoni olisi punottu ja toteutettu.

Mites ne 500 tutkijaa? Tarkemmin katsottuna joukko onkin “tutkijoita ja ammattilaisia ilmasto- ja siihen liittyviltä aloilta”. The Independent kuvailee porukkaa yhdistäväksi tekijäksi vapaan kaupan edistämisen.

Jengiin kuuluu tahoja, joilla on suhteita Boris Johnsoniin ja tavoitteena rajoittaa ympäristöön liittyvää sääntelyä Brexitin jälkeisessä Britanniassa. Osalla puolestaan on yhteyksiä öljynjalostuksesta rahansa saavan Koch Industriesin alaiseen Atlas Networkiin.

Kirjelmän ja siihen liittyvän vaihtoehtouutisoinnin ajankohta ei ole sattuma. Tutkivaan journalismiin erikoistuneen DeSmogin käsiinsä saamien asiakirjojen mukaan viestin ajoitus on harkittu YK:n kokouksen ajaksi.

Kirjelmän tarkoituksena on hämärtää julkista keskustelua ilmastonmuutoksesta ja ihmisen vaikutuksesta siihen, vaikka tiedemaailmassa ylivoimainen enemmistö on asian suhteen yhteisymmärryksessä. Ilmastonmuutos on tosiasia, ihmisen toimien seurausta ja sillä on vakavia seurauksia, jos emme saa lämpenemistä hidastumaan.

YK:n kokouksen seurauksena yhä useammat maat ja EU kokonaisuutena saattaa sitoutua tiukkoihin tavoitteisiin hiilineutraaliuden suhteen ja tämän sitoumuksen vastustaminen lienee kirjelmän olemassaolon syy.

Vastaavat linkit tarjoavat täydellistä polttoainetta ilmastovähättelijöiden puhushakkiin. He eivät vaivaudu tai osaa itse tarkistaa mikä uutisoinnissa mättää. Ei se heitä välttämättä kiinnostakaan, sillä vaikka linkin debunkkaa heille kädestä pitäen, syytökset fanaattisuudesta jatkuvat.

Kun vaihtoehtolinkkien ja Gretan persoonan suossa on tarvottu tässä vaiheessa jo tuntikausia, on vähättelijä onnistunut taktiikassaan, sillä kaikki energia on mennyt retoriseen mittelöön.

Siksi suosittelenkin valitsemaan tarkasti ne taistelut joihin lähtee. On hyvä ymmärtää, miten perinteisimmät denialistien argumentit kumotaan ja välillä tolkun miehille pitää selittää, että hekään eivät ole täysin neutraaleja sivustakatsojia näkökulmineen, mutta useimmiten kannattaa jättää sikseen.

Energiaa ei kannata käyttää niihin, joilla luontainen vastustus on kovaa, koska silloin asiat eivät etene. Paljon hedellisempää on lyöttäytyä yhteen niiden kanssa, jotka jakavat näkemyksen ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tehtävien toimien tärkeydestä. Se joukko kasvaa jatkuvasti, kun taas vähättelijät ovat toivottavasti pian katoava luonnonvara.