sarisarkomaa

Blogissani pohdin ajankohtaista politiikkaa, mutta kommentoin myös mieleenpainuvia tapahtumia ja sattumuksia.

Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on työelämä.

Johtamisella tasa-arvotalkoisiin  1

Lokakuun viimeisenä päivänä vietettiin naisten palkkapäivää, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota naisten ja miesten väliseen palkkaeroon. Palkkatasa-arvon eteneminen on ollut Suomessa hidasta ja tehokkaampia toimia sen edistämiseksi tarvitaan joka taholla. Yksi vaikuttava keino on edistää perhevapaiden käytön jakamista vanhempien kesken.

On tärkeä muistuttaa, että perhevapaat on alun perin säädetty ja tarkoitettu äitiysrahakautta ja isäkuukautta lukuun ottamatta molempien vanhempien käytettäväksi perheen omien valintojen mukaan. Vain harva suomalainen isä uskaltautuu isäkuukauden lisäksi käyttämään muita vanhempainvapaita. Lakisääteiset perhevapaat isäkuukautta lukuun ottamatta koetaan useimmilla työpaikoilla ja monissa perheissä edelleen naisten asiaksi. Äidit käyttävät kaikista perhevapaista edelleen yli 90 prosenttia.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä sitten isä tai äiti.

Kannustan jokaista työnantajaa näkemään myös isät vanhempina siinä missä äiditkin. Useat tilastot osoittavat, että näin ei vielä ole. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska monet työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen.

Työ, talous ja tasa-arvo -tutkimusjulkaisusta käy ilmi, että lapsiperheissä miesten ja naisten tuloerot ovat tutkimuksen mukaan suurimmillaan lapsen ollessa alle 3-vuotias, jolloin isät ansaitsevat keskimäärin kolminkertaisesti äiteihin nähden. Äitien huonon palkkakehityksen taustalla vaikuttavat yhteiskunnalliset asenteet, mutta myös niitä luovat järjestelmät.

Isän aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen sekä etenkin lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin vahvistamista. Tämän ratkaisemiseksi tarvitsemme ja toivottavasti myös löydämme muitakin keinoja kuin kiintiöt. Esimiehen näyttämällä esimerkilläkin on iso merkitys työyhteisössä.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä; naiset ja miehet työelämässä sekä isät ja äidit vanhemmuudessa. Lapsilla on oikeus vanhempiensa aikaan ja molemmilla vanhemmilla on oikeus aikaan perheensä kanssa. Suomi tarvitsee työtä ja työntekijöitä, mutta myös lapsia ja heidän kanssaan aikaa viettäviä vanhempia.


Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi


Saako kotiasioista puhua työpaikalla?  1

Uskon siihen, että ihminen on onnellinen silloin, kun hänestä tuntuu hyvältä mennä töihin, ja kun töistä on hyvä palata kotiin.

Työelämän joustot, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työn ja vapaa-ajan sekä perheen sujuva yhteensovittaminen ovat täsmätoimia edistää hyvinvointiamme. Näillä toimilla tuetaan myös valtiontaloudellisia tavoitteita. On innostava asia, että edistämällä hyvää työelämää edistämme pidempiä työuria, työn tuottavuutta, ja mikä parasta: ihmisten sekä perheiden hyvää arkea. Siksi on viisasta tavoitella maailman parasta työelämää ja tasa-arvoa entistä sitkeämmin.

Väestöliiton perhebarometrin mukaan keskeisimpiä perheiden toiveita olivat joustavat työajat. Omaan työhön halutaan vaikuttaa. Teen hartiavoimin työtä sen eteen, että hyvän ja tasa-arvoisen työelämän ja yrittäjyyden edistäminen nousee ykkösagendalle poliittisessa päätöksenteossa, mutta myös työmarkkinapöydissä ja etenkin työpaikoilla.

Työyhteisöt ja -tehtävät mutta myös perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Liian usein ajatellaan, että perhe- ja kotiasioista ei ole sopivaa puhua työpaikalla, eikä varsinkaan työnantajan kanssa. Perheasioista puhuminen työpaikoilla on kaikkien etu, koska monet merkittävät päätökset työn järjestämisestä on mahdollista sopia ja tehdä vain työpaikkakohtaisesti. Tämä vaatii työnantajilta hyviä esimiestaitoja mutta myös työntekijöitä hyviä alaistaitoja. Myös työntekijöiden on oltava oma-aloitteisia ja joustavia. Maailma ei muutu, jos emme itse muuta käytöstämme. Kyse on myös asenteista ja arvovalinnoista.

Julkinen keskustelu junnaa liikaa on-off-asennoissa: osa- aikatyö ja erilaisen työnteon muodot ovat Suomessa edelleen lapsenkengissä. Raja työelämän ja eläkkeelle siirtymisen välillä on liian yksiviivainen. Samoin raja palkansaajan ja yrittäjän välillä. Perhepolitiikan keskustelu junnaa vieläkin osin sillä linjalla, onko kotona vai töissä, perhe vai uraihminen. Tosielämässä valtaosa meistä suomalaisista vanhemmista on ”sekä että”-ihmisiä.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ei ole kyse mystiikasta. Kyse voi olla esimerkiksi vain siitä, että palaverit lopetetaan ajoissa, että kerkeää viimeiseen bussiin, jotta ehtii töiden jälkeen tekemään muuta, oli kyse sitten lapsen hakemisesta päiväkodista ennen sen sulkeutumista, juoksutreeneistä tai tyttöjen illasta kaveriporukalla. Ainakin ennalta sopimattomat, jatkuvat ylityöt pitää kitkeä työelämästä työn ja vapaa-ajan balanssin säilymisen vuoksi.

Työn ja vapaa-ajan joustavan yhteensovittamisen pitää olla osa henkilöstöjohtamista ja organisaatiokulttuuria. Työelämän joustoja tukevia käytäntöjä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi työpaikoilla. Hyvää johtajuutta ja lähiesimiestaitoja ei voi koskaan korostaa liikaa tässäkään asiassa.

Työpaikoilla on tehtävissä paljon hyvää ilman lainsäädännön muutoksia ja ylimääräistä byrokratiaa. Työaikapankkien laajentaminen, vaihteleva työaika ja yrityskohtaisten neuvottelurakenteiden syntymisen edistäminen ovat viisaita toimenpiteitä. Eikä sovi väheksyä myöskään sellaisen organisaatiokulttuurin voimaa, jossa kotiasioista puhuminen työpaikalla on sallittua tai jopa toivottua.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan isät ovat stressaantuneita, koska työnantajat eivät koe isiä vanhempina ja suhtautuvat isyyteen liittyviin joustoihin usein negatiivisesti. Työpaikoilla on selvästi tarvetta asennemuutokseen. Isät on nähtävä vanhempina siinä missä äiditkin.

Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Hyvä johtaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää vapaita sitten isä tai äiti. Fiksu esimies tekee hyvästä työelämästä kilpailuvaltin ja luo sen avulla omaa työnantajakuvaansa. Parhaat osaajat haluavat töihin parhaisiin työpaikkoihin – joustamaton pomo tai tasa-arvosta viis veisaava työyhteisö ei houkuttele palvelukseensa osaavia työntekijöitä.

Ensi eduskuntakaudella säädettävä eläkeuudistus kaipaa rinnalleen työelämän uudistamistoimia, jotta tavoite pidemmistä ja eheämmistä työurista toteutuu mahdollisimman monen kohdalla. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat käytössä sekä työelämässä että vanhemmuudessa ja muualla yhteiskunnassa parhaalla mahdollisella tavalla. Työstä ja elämästä on voitava myös nauttia.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja, THM
valtiovarainvaliokunnan jäsen
www.sarisarkomaa.fi