Syntyipä kerran blogikommentteihin keskustelu pillukarvoista. Seuraava lausahdus järisytti Kerttu Matilda Repolaisen maailmankuvaa.
”Ei tervepäinen aikuinen mies kiihoitu nähdessään broileria läheisesti muistuttavan -kynityn pikkupimpin.”
Kerttu, vanha kunnon karvanraivaaja, alkoi pohtia tätä asiaa pienessä mielessään.
Onhan se tavallaan ihan totta, että kotoisat karvanpoistomenetelmät eivät saa aikaan pornoelokuvistakin tuttua silopillua, Kerttu tuumi ja alkoi kirjoittaa ylös aatoksiaan.
Höylä
Jälki on siistiä ellei viillä itseään haavoille, mutta peräkammariin ei uskalla Kerttukaan höylänsä kanssa kurkottaa. Menee pari päivää ja sänki raapii niin perkeleesti, että se tarvitsisi oman raapimapuun. Sitten karvatupet tulehtuvat, josta seuraa helvetillinen kutina ja näppylöitä. Ei ole kivaa raapia pilluaan julkisesti, Kerttu ajattelee itsekseen.
Voide
Kerttu menee kauppaan, ostaa tuubin, joka nimenomaan sopii pillukarvoille. Kotona Kerttu huomaa varoitustekstin ”Ei sovi intiimialuille”. Varoitusta uhmaten Kertun koko alapää on tahnan peitossa. Vaikutusajan sanotaan olevan 4 minuuttia, mutta siinä ajassa ei lähde yhdenkään ihmisen häpykarva mihinkään, joten Kerttu seisoo jalat levällään vessassa vähintään 10 minuuttia. Tämän jälkeen karvat ovat palaneet, mutta tilalle on tullut tuhkanharmaa, epämääräinen haituvapeite, jota saa nyppiä suihkussa tunnin verran irti. Suihkukopin höyryissä näyttää jopa hyvältä, mutta paljas luonnonvalo kertoo totuuden. Hyi saatana.
Vaha
”Sä pystyt tähän”, Kerttu toistelee innoissaan ja haaveilee karvattomasta kuukaudesta. Mutta jossakin vaiheessa toimenpidettä kädet yksinkertaisesti kieltäytyvät repimästä karvoja irti. Ainakin viimeistään silloin, kun kaikista kiskomisyrityksistä johtuen häpyhuulet roikkuvat kuin velhonhihat. Lopputuloksena tulipunainen, puoliksi kynnetty pelto, jossa roikkuu kuivuneita vahakökkäreitä. Vahapurkki lentää kauniissa kaaressa roskikseen.
Epätoivoisen karvasodan jälkeen Kerttu ymmärtää, että puska on helppo. Mutta se ei ole kiva. Kerttu ajattelee, että tuskin miehetkään pitäisivät siitä, että heidän kaunis elimensä peittyisi kokonaan näkyvistä karvoituksen sekaan.
No mutta, tällaista tämä karvafilosofia on, Kerttu huokaa ja kuiskaa vielä, että jos joku haluaa hellästi koskettaa Kertun nappulaa, se onnistuu [URL=http://www.facebook.com/pages/Kerttu-Matilda-Repolainen/232271540171139]täällä[/URL].
”Olen paljon härskimpi kuin tuo Rönkkösen ämmä!” Kerttu rääkyy innoissaan.