Olen jo monia kuukausia miettinyt jonkinlaisen bloginpitämisen aloittamista. Vaivojani säästelemättä olen puntaroinut sen hyötyjen ja haittojen välillä lojuessani sängyllä toimettomuudessani.
Ja tässä sitä ollaan. Haitat (vaiva, itsehäpäisy, jne) jäivät hyötyjä (asioihin tutustuminen, kirjoittamisen sulakoituminen) vähäisimmiksi.
Koska oikeastaan ainoa asia, joka mieltäni oikeasti viihdyttää on pohdiskelu ja asioiden puntarointi, taitaa kirjoittamisen säännöllinen harjoittaminen olla minulle välttämätöntä.
Lisäksi toivon, että mieltäni painavat asiat jättävät minut rauhaan, kun olen saanut ne jotenkin jäsennellysti pois.
Aiheita minulla on valmiina jo lukuisia. Toivon, että jos joku löytää itsensä ajatelmiani lukemassa ja huomaa mieleensä tulleen jonkin – mieluiten kriittisen – ajatuksen, ei lukija epäröisi esittää omia näkemyksiään. Mieluiten tietenkin, kuten aikuinen ja sivistynyt ihminen tekee, omalla nimellään. Uskon keskusteluun!