Kylläpäs ihmisellä voi olla aamuisin häiriintyneitä ajatuksia.
Välillä tulee mietittyä miltähän tuntuisi, jos auto ajaisi päältä. Ja sille ajatukselle aamulla hymähdin, kun kävelin Itäväylän vartta pitkin töihin ja seurailin autojen matelemista.
Sen olen kokenut jo, miltä tuntuu ajaa fillarilla henkilöauton ovea päin siten, että se kuski avaa oven sillä hetkellä kun sä olet fillarin kanssa siinä auton kohdalla ja sit mäjähdät ovea päin-se ei tuntunut kivalta.
Toinen ajatus joka tulee usein Kulosaaren sillan kohdalla, että miltähän tuntuisi hyppää mereen liikkuvasta metrosta, oliskohan se siistiä?
Ei sillä, että kumpaakaan koskaan tekisin, kunhan olen ”herkutellut ajatuksella”.
Aamulla vastaani tuli jälleen kerran sama mies sokeainkepillään, rupesin miettimään kun seurasin hänen keppityöskentelyään, että mitenköhän tuo käytännössä edes toimii. Sitä kävelee keppi ojossa ja se liikkuu edes takaisin lähellä maanpintaa (ei kuitenkaan kosketa maahan), mutta mitä sitten jos vastaan tulee seinämä. Käveleekö sitä siihen kohteeseen ja törmää siihen sillein, että se keppi töksähtää vatsaan, vai miten tuo keppi toimii? Tai mitä sitten, jos tulee pudotus, kun se keppi ei osu maahan niin miten sen havaitsee tarpeeksi ajoissa, että kohta pitäisi varautua useiden senttimetrien pudotukseen.
Välillä (no okei okei, liian usein) tulee kyllä mietittyä ihan tyhmiä juttuja.