En ole oikein koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka turvautuvat alkoholiin silloin, kun heillä menee huonosti. Onko jotku ihmiset kokenut olonsa paremmaksi, kun ovat juoneet itselleen humalan ja poteneet henkistä ja fyysistä krapulaa seuraavina päivinä?
Itsellä on enemmänkin sellainen tapa, että mitä ahdistuneempi ja huonovointisempi olen henkisesti, sitä vähemmän juon alkoholia.
Alkoholi on mielestäni huono valinta silloin, jos kokee olevansa elämässään heikoilla.