Miksi aina silloin, kun ei todellakaan ole sellainen elämäntilanne että olisi kiinnostusta lähteä kuksimaan jotain uusia kaksilahkeisia, niin sitten niitä vonkujia tulee ovista ja ikkunoista?
Mulla on töissä yks kundi, jonka kanssa ollaan oltu hyviä kavereita monta vuotta jo ja meidän jutut on välillä hieman alapääläppäpainotteista ja oon sille aina sanonut, että sen on ihan turha kuvitella että sille antaisin koskaan pillua koska tiedän, että se saa sitä muutenkin niin paljon kun jaksaa kotiaan kantaa.
Se on usein pyytänyt mua luokseen käymään ja tänään se sit taas intoutui tuohon touhuun. Tuossa sitten messengerissä höpöteltiin ja tivailin mikä hinku sillä on saada mua luokseen käymään ja heitin hälle, että luuleeko se että mä annan sille pildeä niin sen vastaus oli ”en luule, mutta voi sitä kaikkee kuvitella” Nyt sitten vittuilen sille siitä, että olenko ainoa tapaus meidän firmasta joka ei ole sille antanut pillua eikä se kuulemma ole nussinut ketään meidän firmasta.
Ja samalla saan tarjousta (ei tosin noin suorasanaista sentään) yläasteen aikaiselta ensirakkaudeltani facebookissa privaviestein ja muilta miespuolisilta sankareilta samasta palvelusta.
Kyllä ne ukot nyt sitten roikkuu helmoissa, kun mua ei vois vähempää kiinnostaa tuollainen touhu eikä elämäntilannekaan ole sellainen että lähtisin harrastelemaan uusia kolmijalkasankareita.
Tuo on kyllä jännä ilmiö. Silloin kun ”etsii” seuraa, sitä ei tule vastaan ja silloin kun ei todellakaan etsi mitään seuraa niin sitä on liiaksikin.
No, saapahan hyvät naurut ja pääseepä vittuilemaan ukoille, kun ei muuta iloa tuosta jaksa repiä:D