On hauska seurata joitain ihmisiä, kun heidän käytöksestään voi heti päätellä, milloin heidän lääkityksensä on kirjaimellisesti kohdillaan. Heti kun lääkkeitä unohtaa ottaa tai ei ota niitä laisinkaan, on käytöskin sen mukaista. Mutta ilmeisesti tuolloin, kun ei olla ”lääkkeillä” sitä unohtaa oman häiriintyneen käytöksensä ja siitä muille aiheutuneet paskat heti kun saa lääkettä nassuun.
Luojan kiitos ei ole itse tarvinnut koskaan ottaa käytöstä tasaavia nappeja. Jos ei sitten lasketa niitä muutamaa nappia joita on ottanut kokeilumielessä siinä vaiheessa kun on ollut voimat niin lopussa unenpuutteen ja stressin takia ettei ole uskonut selviävänsä ilman lääkettä. Lääkettä jota on määrätty stressiin ja jotka on aiheuttanut helvetin huonon olon(siis fyysisesti huonon olon) ja on lopettanut niiden nappien pupeltamisen sen takia, koska ei ole halunnut ”poistaa” stressiä lääkkeillä vaan on halunnut mielummin kohdata sen ilman lääkkeitä.
Viime kesänä jouduin turvautumaan elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran mihinkään mieleen vaikuttavaan lääkkeeseen, kun en ollut saanut nukuttua moneen kuukauteen kuin katkonaisesti muutamia tunteja yössä ja stressi oli todella pahana ja sain siihen lääkettä, jota otin parina päivänä että sain nukuttua jotenkuten ennen stressin aiheuttanutta koitosta.
Itse en usko siihen, että stressiä tai masennusta/alakuloisuutta voisi poistaa jotain nappeja napostelemalla. Enkä ymmärrä miksi niitä nappeja määrätään niin herkästi, jos jollain on paha olo. Tai no ymmärrän sen, että lääkärit saa vissiin jonkinlaista ”provikkaa” resepteistään tai siis lunastetuista lääkkeistä, mutta en ymmärrä miten kukaan ihminen voi olla niin moraaliton että määrää rahan takia jollekin ihmiselle lääkettä kun on tiedossa se, ettei pelkkä lääkehoito auta masennukseen tai stressiin. Se ratkaisu piilee sen ihmisen omissa elintavoissa, ei lääkepurkissa.
Lääkäreillä on muutenkin hieman tyhmä suhtautuminen johonkin masennukseen. Ihminen menee juttelemaan tilanteestaan lääkärille, lääkäri määrää masennusnappeja ja antaa lämmintä kättä. Jätetään se masentunut ihminen tavallaan tyhjän päälle sen nappipurkin kanssa ja huonolla tuurilla ne lääkkeet vielä pahentaa sitä masennusta.
Jostain joskus luin jonkun toisen kirjoittamana toteamuksen ”Olisi hyvä, että näitä masennuslääkkeitä tuputtavia lääkäreitä pyydettäisiin testaamaan muutamia päiviä niitä muille määräämiään lääkkeitä, niin he tietäisivät miten inhottavia olotiloja ne voi aiheuttaa.”
Ottavatkohan lääkärit naisten kohdalla huomioon sitäkään, mitä ehkäisyä nämä tapaukset käyttävät? Itse huomasin pari kuukautta sitten ainakin sen että ehkäisyruiskeen otettua mulla alkoi mieliala menemään laskusuuntaan ja kun tutustuin tarkemmin tämän valmisteen haittavaikutuksiin, siellä oli maininta että tämä tuote saattaa aiheuttaa masennusta.
Olisi hyvin tärkeätä selvittää perinpohjaisemmin niitä syitä olotilalle, eikä aina määrätä vaan nappia naamariin. Tosin eipä masennus ole ainoa sairaus johon määrätään liian herkästi lääkettä…
Ahneus (ja ajanpuute) taitaa olla suurin syy lääkereseptien määräämiselle…