Kävin pelonsekaisin tuntein vaa´alla aamulla reilun viikon tauon jälkeen, en ole vain yksinkertaisesti uskaltanut käydä puntaroimassa itseäni. Olin aivan varma, että paino on noussut, mutta mitä vielä se oli pudonnut 3kiloa. Aivan epäloogista touhua taas. Tuo kyllä selittäisi sen, miksi mulla meinaa tippua housut jalasta aina vähän väliä ilman, että on joku tarkoituksella ottamassa niitä pois mun päältä. Ja sen, että mulle ei uppoa enää kauheasti ruokaa, kun tulee tosi nopeasti järkky ähky päälle.
Jouduin pitkästä aikaa pistää suorat housut hallihommiin päälle ja nuo housut pyöri mun päällä ihan kirjaimellisesti, ilman vyötä olisin tehnyt vilahteluita monesti viikonlopun aikana.
Samoiten parit farkut ovat aiheuttaneet saman ongelman ja olen järkeistänyt asian sillä, että ne on vaan kulahtanut pesussa.
On näköjään tuo paino pudonnut muutenkin kuin vain lukuina vaa´alla. Ei sitä kyllä itse huomaa oikein mistään, että näin on päässyt käymään. Mutta kai se pitää alkaa uskomaan, kun housut meinaa käydä väljäksi. Oli sitä ihan kiitettävästi tullutkin lisää stressin ja muiden elämän vastoinkäymisten ansiosta. Onneksi nuo ongelmat ovat nyt vihdoinkin poistuneet elämästäni ja pystyy taas palaa takaisin normaaliin arkeen.
Sehän on ihan tutkittu juttu, että stressaantuneet ihmiset lihoavat, koska elimistö menee jotenkin solmuun ja sitä kautta aiheuttaa painonnousua. Ja kun tuohon lisää vielä oman taipuvaisuuden syöpöttelyyn annestuskausina, niin eipä se pitäisi yllärinä tulla, jos parin vuoden aikana on tuntenut lähinnä annestusta, että sitä painoa on kertynyt sen 15kiloa lisää ja kun tuohon laskee kaikki 5kilon painonvaihtelut, niin on tullut varmasti useampi kymmenen kiloa karistettua ja kerättyä viimeisten parin vuoden aikana.
Jännä juttu sinänsä tuo, että jos ihminen lihoaa/laihtuu, niin sitä muutosta harvemmin itse tiedostaa jos ei sitten valokuvaa itseään joka kuukausi ja vertaile kuvia keskenään. Usein vielä käy niin, että ihminen joka laihtuu useamman kymmenen kiloa, tuntee itsensä lihavaksi vielä siinäkin vaiheessa kun paino on pudonnut lähes alipainon rajoille. Kiva siinä sitten alkaa vakuuttelemaan toiselle, että kuules nyt sä alat olee vähän liian laiha, kun toinen näkee itsensä eritavoin.
Toivottavasti itselle ei tule tuota ilmiötä, että alkaa janoamaan aina vaan pienempää ja pienempää lukua vaa´alle. Vaikkakin tällä hetkellä tuo mun alkuperäinen tavoitepaino olisi saavutettukin vajaan kuuden kilon jälkeen, mutta taidan mä tavoitella vielä sellaista 10kiloa pois vähintään. Jos itsekuri ja elimistö vaan suostuu yhteistyöhön. Siihen kyllä musta ei olisi, että pelkällä ruokavaliolla pudottaisi painoa, kyllä se painonpudotus pitää tapahtua yhteistyössä liikunnan kanssa. Tahdon lihaksia.