Jos olen jättänyt poikaystäväni niin kuuluuko minun kysellä hänen vointiaan eron jälkeen joka päivä useasti? Tai ylipäätään pitää häneen yhteyttä kovin usein ainakaan.
Kuuluuko minun stressata siitä, miten hän pärjää ilman minua? Varsinkin kun hän näytti pärjäävän helvetin hyvin ilman minua, kun halusi nähdä vain muutamia kertoja kuukaudessa. Keskiarvolta kerran viikkoon ja silloinkin vain arkena.
Olenko minä velvollinen selittämään enempää kuin ne syyt, jotka eroon ajoivat, vai pitääkö minun tehdä asiasta kirjallinen syväanalyysi? varsinkin jos hänen käytöksensä on ollut se asia, joka minut on eropäätökseen ajanut ja olen syyt eropäätökseen hänelle useasti kertonut ja niistä ollaan juteltu jo suhteen aikana, jolloin olen huomauttanut että ne asiat minua häiritsee eikä niihin siltikään tullut suhteen aikana muutosta.
Minulla on ollut sellainen ongelma, että ihminen jonka olen jättänyt jo useita kertoja on saanut ”houkuteltua” minut takaisin oravanpyörään aina uudelleen ja uudelleen. Nyt kun löysin itselleni ihanan ihmisen jonka kanssa haluan viettää aikaa, tämä entinen poikaystäväni masentui siitä tiedosta täysin.
Miksi tunnen huonoa omatuntoa siitä, että minä olen tämän masennuksen syy ja että minä aiheutan hänelle pahaa oloa.
Mietin tänään sitä syytä, miksi olen aina ajautunut tämän ihmisen kanssa uudelleen parisuhteeseen ja se johtuu siitä, että tunnen velvollisuutta yrittää saada hänet parempi vointiseksi. Tai ei välttämättä velvollisuutta, mutta syyllisyydentunnetta, koska minä olen ollut jättäjä. Mutta miksi minun pitäisi olla se, joka häntä lohduttaa, koska olen hänet jättänyt. Ajauduimme vain aina uudelleen ja uudelleen siihen samaan oravanpyörään, josta ei ole uloskäyntiä.
Olin liian kiltti, itsetunto nollissa enkä osannut ajatella selkeästi. Ehkä olen tunteeton paskiainen joka on kaikenlisäksi vielä itsekäs, jos en halua palata enää tuohon oravanpyörään.