Päätin tuossa viime örvellysreissun jälkeen, etten koske enää kirkkaisiin. Eli vodkat yms saavat nyt olla historiaa, ainakin raakana juotavassa muodossa. Eli ei enää vodkasnapseja Jennylle, eikä kyllä mieluiten muussakaan muodossa tuota myrkkyä.
Mutta, kun minun maineeni viinanjuojana on vankkumaton ja laajalle kirinnyt, sain taas tänä joulunakin viinapulloja joululahjaksi töiden kautta. Ensin löysin pakastimestani litran viinapullon ja toisen mokoman löysin jääkaappini ylläolevasta kaapista ja nyt vielä tuo viinapullo jonka sain töistä eräältä asiakkaalta. Enkö saa koskaan rauhaa viinalta!
Mikä siinä on, kun päättää jotain, oli se sitten karkki-tai viinalakko, niin silloin sitä kiellettyä asiaa alkaa virtaamaan. Minen ala!