Leikkauspotilas – Diagnoosina työttömyys

[i]Olen sitä mieltä, että terveille ja työkykyisille ihmisille ei pitäisi maksaa sosiaaliturvaa kotiin, vaan aina pitäisi tarjota ja edellyttää jotain merkityksellistä tekemistä, jota kutsutaan tänä päivänä kai kuntouttavaksi työtoiminnaksi. – Ben Zyskowicz[/i] Suomen [url=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731]perustuslaki[/url] on perin yksiselitteinen. Ensinnäkin: [i]”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla”[/i], toisekseen: [i]”Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön”[/i], ja kolmannekseen: [i]”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan…”[/i] Pidetään nämä mielessä ja soitetaan Huittisiin. Kunnan työntekijä nimittäin vieraili [url=http://areena.yle.fi/tv/2160156]Ajankohtaisessa Kakkosessa[/url] keskustelemassa kuntouttavasta työtoiminnasta. Aamulla kuplassani kiersi kunnan julkaisema [url=http://sakutimonen.com/2014/11/orjatyon-hinnasto/]hinnasto[/url], jossa työtoiminta oli hinnoiteltu yksityishenkilöille ja yrityksille. Tämä on hienoinen ongelma, sillä [url=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189]laki kuntouttavasta työtoiminnasta[/url] kieltää toiminnan hankkimisen yrityksiltä. Huittisissa vastataan. Saan tiedon, että sosiaalijohtaja on koulutuksessa. Ruohonleikkuun, siivouspalvelun tai autonpesun myyminen muistuttaa paljolti työn myymistä, mikä on myös hienoinen ongelma, sillä [i]”kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu työnhakijoille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.”[/i] Toisin sanoen, Huittisissa siis ihmiset, jotka eivät kykene töihin eivätkä saa työskennellä yrityksellä, tekevät töitä yritykselle. Koska kyse ei ole lain mukaan työstä, vaan työhön kuntouttavasta työtoiminnasta, ei toiminta ole työlainsäädännön piirissä eikä siitä siten myöskään makseta palkkaa. Osallistujat nauttivat yhdeksän euron päiväkorvausta ja kunta saa valtiolta 10,09 euroa toiminnan järjestämisestä. Todellinen voittaja on tietenkin valtio, jonka maksuosuus pienenee ja yritys, joka saa kilpailijoihin nähden kohtuuttoman edun ja ilmaisen työpanoksen. Saan vihdoin kiinni Huittisten virkailijan, joka vieraili Ylellä. Tämä ei kommentoi konsultoimatta esimiehiään. Ymmärrän. Yksittäisiä henkilöitä on helppo syyttää, vaikka kyse ei ole yksittäistapauksista. Unohdetaan hetkeksi Huittinen, sillä kunta voisi olla mikä tahansa. Viikoa myöhemmin Ajankohtainen Kakkonen valitsi [url=http://areena.yle.fi/tv/2160169]Loimaan[/url], minä soitan Sastamalaan, mistä kerrotaan, että kuntouttavan työtoiminnan tuotot ovat noin 440 000 euroa kulujen noustessa reiluun miljoonaan. Kukin voi itse päätellä, miten tuottavaa ”liiketoiminta” kunnalle on. Yrityksiä pyydetään mukaan, koska resursseja ei ole. Toisaalta fiksumpi yritys tai kunta perustaa yleishyödyllisen yhtiön tai säätiön ja pyörittää toimintaa sen kautta. Toimintaa yhdistääkin yleensä epäilyttävästi työhön liittyvä yhdistys tai säätiö kuten Duunitori, Työnarikka tai Jobiposti ja pitkä tarina leikkauspaineista. Kukaan ei katsokaas nosta mielellään veroja, vaikka velvoitteet kasvavat. Ei kunta eikä hallitus. Vuosia meillä on toisteltu, että ei laman ja leikkauksien varjolla hyvinvointipalveluja pureta, mutta jos valtio ensin ulkoistaa lailla toimintavastuun kunnille samalla leikaten valtionosuuksia ja kunta lain vastaisesti kattaa osan lain velvoittamasta toiminnasta orjatyöllä, voimme ihan turvallisin mielin sanoa, että jotain on mennyt rikki. Vuonna 2013 julkaistun [url=http://www.edilex.fi/oikeus/11652.pdf]väitöstutkimuksen[/url] mukaan [i]"kuntouttavan työtoiminnan kohdalla palvelun tavoite ei voi määrittää työsopimuslain soveltamista, vaan kuntouttava työ voi jäädä työsuhteen ja muun työlainsäädännön ulkopuolelle vain, jos siitä on säädetty lailla. Mikäli kuntouttava työtoiminta pitää sisällään työtehtäviä, tulisi sen olla työlainsäädännön alaista."[/i] Kyse ei kuitenkaan silloin olisi kuntouttavasta työstä vaan parhaimmillaankin palkkatuetusta työstä. Otan yhteyttä sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Heidän tilastojensa mukaan Suomessa oli vuonna 2013 yli 25 000 työtöntä kuntouttavan työtoiminnan asiakasta. Määrä ei ole kasvanut vain työttömyyden takia. Eduskunta päätti [url=http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=207651&name=DLFE-11050.pdf]vuonna 2009[/url] keskustan johdolla ulottaa kuntouttavan työtoiminnan velvoittamaan myös [url=http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2009/20090194]yli 25-vuotiaita[/url]. Tämä räjäytti asiakkaiden määrän ja toi valtavan kuluerän kuntien maksettavaksi. STM:n tulkinta on yksiselitteinen: kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Ministeriön tulkinnan mukaan esimerkkikuntamme Huittinen, Loimaa ja Sastamala ovat siis rikkoneet lakia. Samaa epäilee jopa sosiaali- ja terveysministeri [b]Laura Räty[/b]. Saan Huittisista sähköpostin, jossa kerrotaan, että yrityksille myyminen lopetetaan. Jotenkin vastaus ei tyydytä. Sen sijaan, että valtio kyykyttää kuntia ja kunnat työttömiä, pitäisi ehkä hiukan kyykyttää valtiota ja kysyä, onko kuntouttavan työtoiminnan laajentaminen koskemaan kaikkia, myös yli 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä perustuslain mukaista? STM:n oman [url=http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=9882185&name=DLFE-32003.pdf]selvityksen[/url] mukaan: [i]”Herää kysymys, ovatko kaikki kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiksi tulevat sosiaalihuollon palvelun tarpeessa, vai onko heidän pääasiallisin ongelmansa työpaikkojen vähyys tai työ- ja elinkeinohallinnon pitkäaikaistyöttömille tarkoitettujen palveluiden riittämättömyys.”[/i] Valtion tarkastusviraston [url=http://www.vtv.fi/files/2650/2292011_Pitkaaikaistyottomien_tyollistyminen_netti.PDF]tarkastuskertomuksen[/url] mukaan: [i]”Tarkastushavaintojen mukaan toimenpiteiden työllisyysvaikutukset ovat usein vähäisiä.”[/i] STM:n selvitys jatkaa: [i]”Jos [työmarkkinoiden] läpivirtaavuus ei toteudu, niin työtoiminnan kuntouttava ja valmentava merkitys kohti avoimia työmarkkinoita on epäonnistunut tai sitten se ei ole ollutkaan todellisena tavoitteena.”[/i] Niinpä. Keskustelemme kyllä vastikkeellisesta sosiaaliturvasta, mutta todellisuudessa karenssin tai perusturvan menettämisen uhalla pitkäaikaistyöttömiä pakotetaan töihin yhdeksän euron päiväkorvausta vastaan jo nyt. Samaan aikaan olisi ehkä syytä kysyä, onko terve aikuinen ihminen sairas, jos hän ei saa keskellä massatyöttömyyttä työtä? Tarvitseeko hän kuntoutusta sen takia, että hallitus uskoo satojen tuhansien työttömien työllistyvän, kunhan vain tarpeeksi motivoidaan? Ylipäätään pitäisi kysyä, onko laki ja sen toteutus lain hengen mukaista ja onko koko laissa ylipäätään mitään järkeä? Lopulta kun ainoa lääke työttömyyteen on työpaikkojen luominen, ei työttömien kyykyttäminen tai tempputyöllistäminen.