Aika herätä oli eilen – Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii nyt järeitä toimia ihan jokaisella tasolla

Äärimmäiset sääolosuhteet ja ylikulutuspäivä muistuttivat jälleen, että ilmastonmuutos ei ole tulevaisuuden kauhuskenaario vaan läsnä nyt.

Kuva: Romolo Tavani / Fotolia

Sää. Se ikuinen kahvipöytäkeskusteluiden aihe ja turvallinen small talk -kärki. Kelit ovat puhuttaneet viime aikoina niin Suomessa kuin maailmallakin. Iltalehden mukaan kotimaassa koettiin toiseksi lämpimin heinäkuu sitten vuosien 1973 ja 2010: näinä vuosina oli 30 hellepäivää. Tämän vuoden heinäkuussa hellepäiviä oli 27. Poikkeuksellisen kuumaa on ollut myös muun muassa Espanjassa ja Portugalissa. Elohopea nousi pahimman helleaallon aikaan lähemmäs 50 astetta.

Torkkunäppäin päällä

1. elokuuta oli maailman ylikulutuspäivä. Ihmiset kuluttavat siis seitsemässä kuukaudessa loppuun maapallon luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi. Mikäli koko maapallon väestö kuluttaisi samaan malliin kuin suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Suomalaisten ylikulutuspäivä oli jo 11. huhtikuuta.

Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja samanaikaisesta kulutusmässäilystä on yhtä surullista luettavaa kuin vihreiden kansanedustajan Emma Karin Twitter-feedi. Aika on lopussa. Muutoksen aika on nyt. Emme voi viivytellä. Karin mukaan kesän äärimmäiset sääolosuhteet osoittivat, että varaa viivyttelyyn ei ole ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa.

 

 

Myös vasemmiston puheenjohtaja Li Andersson komppasi Karin ajatuksia twiittaamalla polttavista helteistä ja sinilevämääristä ja avaamalla vasemmistolaista ilmastopolitiikkaa Kansan Uutisissa.

Kauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemellä oli antaa oma panoksensa virinneeseen keskusteluun sään ääriolosuhteista. Kieltämättä on turhauttavaa, että poliitikkojen täytyy herätellä ihmisiä sään ääriolosuhteilla ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. @leotapion sanoin, tiedeyhteisö on koittanut takoa faktaa pöytään jo vuosikymmeniä. Miksi se ei ole riittänyt?

 

Yle uutisoi 1. elokuuta julkaistun ilmastoraportin kuvanneen maapallon sääilmiöitä nimenomaan ‘poikkeavaksi’ yli kymmenen kertaa. Raportti kertoo, että kolmen ilmakehään vapautuvan kasvihuonekaasun, hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin eli ilokaasun, määrät ovat nousseet uusiin ennätyksiin. Huomionarvoista on myös se, että neljä kuuminta vuotta on mitattu sitten vuoden 2014. Vain vuosi 2016 oli kuumempi kuin vuosi 2017, mutta viime vuonna ei ollut ilmastoa lämmittävää El Niño -ilmiötä.

Kaiken kaikkiaan erilaiset ääri-ilmiöt säässä lisääntyvät ympäri maapalloa. Raportista ilmenee, että meriveden lämmetessä ilman kosteus on lisääntynyt, mikä taas on lisännyt rankkasateiden määrää. Samaan aikaan äärimmäinen kuivuus on ongelma osassa maailmaa.

Joukossa on voimaa

Ympäristöaktivistien, tiedeyhteisön ja ympäristöstä huolestuneiden päättäjien huudot tuntuvat vuodesta toiseen kaikuvan vähintäänkin puolikuuroille korville. Elinympäristöstään välittävä yksilö tuntee väkisin lohduttomuutta omien valintojensa edessä maailman hukkuessa muoviroskaan sekä saasteisiin ja pallon lämmetessä sietämättömiin lukemiin. 

Vuonna 2016 solmittu Pariisin ilmastosopimus toi kauan kaivatun positiivisen käänteen globaaliin ilmastopolitiikkaan. Yksi tärkeimmistä sopimuksen tavoitteista on rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Merkittävän takaiskun sopimus koki vuonna 2017, kun presidentti Donald Trump ilmoitti Yhdysvaltojen vetäytyvän sopimuksesta. Yhdysvallat tuottaa Kiinan jälkeen eniten hiilidioksidipäästöjä

Trump on jatkanut ympäristönsuojelun kannalta arveluttavaa linjaansa. Viimeisimpänä hän jäädytti autoteollisuudelle asetetut polttoainetehokkuusvaatimukset. 72-vuotiaan presidentin tehokkuuden nimissä tehdyt päätökset eivät ota huomioon jo lähisukupolvien mahdollisesti karua tulevaisuutta.

Tästä syystä joukko noin 11-22-vuotiaita lapsia ja nuoria puuhaa haastetta Trumpin hallintoa vastaan. Nuorten lisäksi haasteen on jättänyt kaksi järjestöä: Our Children’s Trust ja Earth Guardians. Nuoret kokevat, että Yhdysvaltain hallinto on rikkonut heidän perustuslaillisia oikeuksiaan sallimalla fossiilisten polttoaineiden tuotannon jatkua, vaikka toiminnan seuraukset maapallolle ovat tiedossa. 

Ihminen voi muuttaa omaa kulutuskäyttäytymistään ja tehdä valintoja, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä. Kansalaisaktivismin keinoin on kuitenkin mahdollista saada aikaan isompikin mediamylly tai muutos kuten tämä tuleva oikeustaistelu selvästi osoittaa.

Kaiken muun poliittisen sekoilun keskellä ilmastonmuutoksen totaalinen aliarvioiminen voi hyvin koitua Trumpin valtakauden kohtaloksi. Se antaisi tuleville päättäjille vahvan signaalin siitä, mikä aihe tulee ainakin ottaa jatkossa vakavasti.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi