20 000 kissaa vuodessa. Se on valtava määrä eläimiä, jotka joutuvat hylätyksi Suomessa yhden vuoden aikana. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY toivoo, että kissoille tehtäisiin pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti vähentämään kissojen hylkäämistä. Joka vuosi jauhetaan kesäkissoista ja niiden häpeällisestä määrästä, mutta ongelma ei ole helpottunut, pikemminkin pahenemaan päin. Netissä kissoja rakastetaan, mutta tosielämän arki on liian usein toisennäköistä.
“Kissa kärsii vähäarvoisen lemmikin maineesta. Moni ei ole valmis maksamaan kissasta mitään ja laiminlyö sen terveyden ja hoidon. Kissojen annetaan lisääntyä vapaasti ja pennuista hankkiudutaan eroon julminkin keinoin. Kun kissaan kyllästytään, se saatetaan hylätä”, sanoo SEY:n vastaava toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.
Karanneen kissan aiheuttamia kuluja pelätään, mikä on yksi syy, miksei niitä käydä edes kyselemässä löytöeläintentalteenottopaikasta. Omistajalta peritään hoitopäiviltä koituneet kulut. Tämän ja muun laiminlyönnin seurauksena vain joka kymmenes löytökissa pääsee takaisin omaan kotiinsa.
Tunnusmerkit ja rekisteröinti varmistaisi, että kissalla on omistaja, joka kantaa vastuun eläimestään. Pakolliset merkinnät nostaisivat kissan hintaa muutamalla kympillä. Joillekin hinta voisi olla este, mutta ainakin SEY:ssä uskotaan, että se johtaisi tarkempaan harkintaan hankinnassa, niiden hylkääminen vähenisi ja kissan arvostus nousisi.
“Kissa jätetään helposti oman onnensa nojaan, koska moni ajattelee, että uuden saa ilmaiseksi. Kun kissalla ei ole rahallista arvoa, ei omistaja välttämättä ole valmis maksamaan myöskään kissan hoidosta. Vapaana liikkuvaan kissaan ei välttämättä kiinnitetä huomiota etenkään taajaman ulkopuolella, mutta kissa ei pärjää Suomen luonnossa. Etenkin talvipakkanen aiheuttaa paleltumia ja koituu monen kissan kuolemaksi.”
Tunnistusmerkintä olisi signaali siitä, että kissakin on arvokas. Se myös auttaisi ehkäisemään pentutehtailua, kun jokainen asiallisesti tunnusmerkitty pentu olisi jäljitettävissä.
“Kun pennunostajat osaisivat kysyä tunnusmerkintää, vaikeuttaisi se merkitsemättömien pentujen myymistä. Kävisi myös nopeasti ilmi, jos yksi ja sama henkilö myy paljon huonosti hoidettuja, sairaana luovutettuja pentuja. Kasvattja olisi helpompi saada tuomittua pentutehtailuun liitettävistä rikoksista, kuten petoksesta ja eläinsuojelurikoksista.”
Maaseudulla elää kymmenien, jopa satojen villiintyneiden kissojen laumoja tyhjilleen jääneissä rakennuksissa ja ihmisten asumusten liepeillä. Kissat ovat usein sairaita ja sisäsiittoisia. Kissojen perusterveydenhuolto, kuten ulkoilevien kissojen rokottaminen ja leikkautus, on laiminlyöty. Leikkaamattomien kissojen ulkoilukielto auttaisi vähentämään villiintyneiden kissapopulaatioiden ja ei-toivottujen pentujen syntymistä.
“Luxemburgin tuoreen eläinsuojelulain mukaan leikkaamattoman uroskissan päästäminen vapaana ulos on kielletty. Samankaltaisesta laista olisi apua myös Suomen kissoille. Laki auttaisi myös vähentämään hyltyistä ja karanneista kissoista muodostuneita villiintyneitä kissapopulaatioita.”