
Ne, jotka ovat kyseisiin puljuihin törmänneet, tai jopa saaneet kunnian tehdä heille töitä, ovat varmasti ihmetelleet Petri Hollménin lailla, miten kyseenalaisella toimintatavalla varustetut puhelinmyyntiyritykset saavat jatkaa toimintaansa vuosi toisensa jälkeen.
Hollmén kirjoitti Perjantaikokin blogissaan yrityksensä Lyyti Oy:n törmäämisestä Suomen Numerokeskuksen nimellä operoivan yrityksen tapaan tehdä kauppaa. Blogaukseen on liitetty ääninauha, jossa Hollmén soittaa Suomen Numerokeskukseen ja vaatii kuulla ääninauhan “myyntipuhelusta”, jonka ansiosta hänen pöydälleen tippui lasku.
Suomen Numerokeskus Oy pyörittää nettipuhelinluetteloa, jonka tuotteena on myydä näkyvyyttä luettelosta yrityksille. Marraskuun lopulla Lyyti Oy:n puhelin soi ja vaikkei puhelimeen vastannut asiakaspalvelija tajunnut ostaneensa mitään, koska myyjä ei missään vaiheessa sanonut mitään myyvänsä, tuli firman maksettavaksi 109,74 euron lasku ja päälle lakimiehen konsultointi sekä työaika, joka huijauksesta eroon pääsemiseksi käytettiin.
“Avaan tämän tarinan, jotta itse tunnistat kusetuksen, kun se kohdalle tulee. Ei liene yllätys, että Suomen Numerokeskuksen toimitusjohtajaa ei ole LinkedInissä, Facebookissa tai muissakaan some-kanavissa. Olisi todella ikävää, kun kaverit näkisivät kuinka vahvassa kasvussa ja jo yli 2,7 miljoonan euron firmaa tägätään ikävissä merkeissä somepäivityksiin”, kirjoittaa toimitusjohtaja Hollmén.
Osa selvitystyötä oli puhelu Suomen Numerokeskukseen. Hollmén äänitti puhelun, jonka aikana Suomen Numerokeskuksen asiakaspalvelija soitti Hollménille nauhan myyntipuhelusta. Siitä selviää, että myyjä unohtaa mainita, että tarkoituksena on myydä jotain ja että puhelun perusteella muodostuisi sopimussuhde, vaikkei sellaista aiemmin ole ollut.
“Unohdin mainita äänittämisestä Suomen Numerokeskukselle, mutta kappas, niin unohtivat hekin mainita puhelussaan sen äänittämisestä”, Hollmén kirjoittaa.
Monilla on kokemuksia huijarifirmoista, jotka työntävät laskua pyytämättä ja yllätyksenä maksettavaksi. Viimeksi kesällä käytiin laajempaa keskustelua huijauslaskuista, joissa yrityksille lähetettiin laskun muotoon naamioituja “ilmoitusmaksutarjouksia” Suomen Yritystietopankki SYTP Oy:n nimellä.
Itse olin ennen toimittajan hommia puoli päivää töissä myyntifirmassa, joka myi teollisuuspesuaineita yrityksille. Myyntiohjeessa neuvottiin tarjoamaan asiakkaille “nami, namia”, mitä se ikinä tarkoittikaan ja käytössä oli arsenaali kyseenalaisia keinoja.
Aivan puhelun aluksi kerrottiin tutkimuksesta, johon asiakasyritys oli muka osallistunut, vaikkei mitään tutkimusta ollut olemassakaan. Spiikin edetessä käytettiin myös psykologista mittasuhteiden vääristelyä: “tarkistaisimme vielä, että käytättehän näitä pieniä 50 litran pesuainesäiliöitä, eikä näitä normaaleja 150 litran pesuainesäiliöitä?” Sanottakoon, että 50 litraa pesuainetiivistettä ei ole mikään ihan pieni määrä, mutta mieluummin sitä tilaa jotain pientä, jos on pakko. Koko paska paketoitiin loppusilauksella: “ettehän ole niitä tarkkoja, jotka haluavat laskun ensin omalle pöydälleen ja voimme lähettää sen suoraan laskutusosastollenne?” Useamman sadan euron lasku oli lähdössä, vaikkei missään vaiheessa oltu edes kerrottu, että ollaan myymässä, saati saatu ostajalta varmistusta ostolle.
En tiedä, millaisen vastaanoton puhelut saivat, sillä työura siinä firmassa jäi perehdytykseen. Yhtään myyntipuhelua en pystynyt soittamaan. Suurin osa huijauksista on niin itsestäänselviä, että valistuneet yritykset ja ihmiset kyllä pystyvät ne bongaamaan ja jopa nostamaan asiasta melun, kuten Lyyti Oy:n tapauksessa. Tilanne voi olla kuitenkin toinen esimerkiksi eläkeikäisen maatalousyrittäjän muorin kohdalla, joka on tyytyväinen siihen, että joku ylipäätään soittaa. Vaikka vain myydäkseen teollisuuspesuainetiivistettä pienissä 50 litran säiliöissä.