Mikä on Mäntybaari? Missä on Kelkkapuisto? Mitä tapahtuu ostarilla? Ari Peltonen lähti sightseeingille valtakunnan pahamaineisimpaan lähiöön. Kiinnittäkää turvavyönne.
Ei siitä pääse mihinkään. Kontula on Helsingin ja Suomen pahamaineisin lähiö. Hervantakin on kova sana, mutta se on – noh– Tampereella.
Rakastan rumia lähiöitä. Itä-Berliini ja Moskova ovat lähiöhelvettien taivas. Suomessa ainoastaan Kontulasta löytyy yritystä. Kun muutin parikymppisenä Helsingin keskustaan en tehnyt muutamaan vuoteen muita kesäsäisiä turistimatkoja kuin visiitin Kontulaan. Ensimmäinen yhteinen reissuni nykyisen eukkonikin kanssa oli romanttinen Kontulan matka (seuraavaksi roudasin hänet Albaniaan, mutta siitä huolimatta ei ole tullut kenkää).
Kesälomalainen, älä lähde epäekologiselle matkalle Välimerelle, aivan vieressä (tai ainakin Suomen rajojen sisällä) odottaa ainutlaatuinen Kontula!
Olen pyytänyt matkaoppaakseni rap-yhtye Notkean Rotan Rohtorin, joka taas on pyytänyt mukaan muita Kontula-asiantuntijoita. Notkean Rotan hulvaton räppihän käsittelee Kontulan ja muun Itä-Helsingin raadollisempaa puolta.
Kahden vuoden takainen klassikko on Rotan esiintyminen Kaivopuistossa poliisin univormuissa, jonka seurauksena pamahti syyte poliisiasun luvattomasta käytöstä.
“Heti kun tullaan keskustan kermaperseiden keskelle tulee ongelmia, idässä ollaan esiinnytty samat releet päällä vuosikausia ilman että kukaan tuli urputtamaan!” puuskahti tuohtunut ryhmä tuolloin.
Mutta, nyt kohti Kontulaa.
“Hei, tuu tänne!” karjuu metrossa tukevasti humaltunut mies, joka on lätkäpaidassaan sen verran pelottava, että lähden luikkimaan toiseen suuntaan.
Osoittautuu, että hän onkin Jan Simonen, Rohtorin suosittelema Kontula-legenda. Simonen näyttää ylpeänä tatuointiaan, jossa lukee KCHC, eli Kontula City Hardcore.
Haluan heti perille saapuessamme ensimmäiset kommentit lomakohteestamme. Metroasemalla vartija kertoo Kontulan pysäkin olevan rauhallisempi kuin keskustan asemat.
“Ostarilla asiat on kyllä toisin.”
Sinne siis! Mitä mieltä menosta on legendaarisessa maineessa olevan Kontulan ostarin vartija?
“Melko rauhallista täällä on. Viikonloppuisin on enemmän toimintaa. Onhan täällä enemmän narkkareita ja spurguja kuin muualla. Metelöintiin, näpistyksiin ja kännissä konttaamiseen tulee puututtua.”
Kontulan vartijoilla on tietyissä piireissä turhan virkaintoinen maine ja pari vuotta sitten kuvattu video vartijan liian väkivaltaisesta ”asiakaspalautteesta” nosti kohun.
“Sen jälkeen tuli enemmän kuittia. Itse en uskaltaisi asua täällä, eikä käsittääkseni ainutkaan täällä työskentelevä vartija asu Kontulassa.”
Minut opastetaan ensimmäiseen nähtävyyskohteeseen, Mäntybaariin, eli ostarin kupeessa olevan puunrungon viereen, jossa paikalliset käyvät pämppäämässä.
“Tässä oli aiemmin kaupungin toimesta katos ja bajamaja, jotteivat spuget pyörisi ostarilla. Kytät eivät puutu tähän mestaan”, Rohtori informoi.
Poistuessamme 18-vuotias Jenni tulee mäyräkoiran kanssa vastaan. Hän on matkalla Mäntybaariin. Perinteille on jatkajia.
Porukka herkistyy Merirosvo-pubin edessä: tuoppi ennen klo 18 maksaa 2,5 euroa, sen jälkeen kolme.
“Tämä baari alkaa pikku hiljaa olla legendaarinen. Aapeli on legendaarisin. Klassikoista Wenla ja Komeetta tulevat sen jälkeen.”
Jotain baarikulttuurista kertoo se, että ostarilta löytyy viisi ravintolaa ja seitsemän pubia. Aapelin edessä opas-Simonen herkistyy.
“Tämä oli ennen Bosbori, mutta se suljettiin liian väkivallan vuoksi. Jengiä laitettiin oikeasti melkein lihoiksi.”
Hyvät, pahat ja rumat
Ostarilla ovat myös Alko ja apteekki – vierekkäin. Menemme Alkoon.
“Myynniltään tämä on Helsingin kärkeä. Kontrolli on sama kuin muualla, 5-10 prosenttia asiakkaista on liian sekaisin, että niille myytäisiin. Joillekin heistä tulee siitä turhan paha mieli ja siksi meillä on aina vartija myymälässä”, kertoo Alkon myyjä.
Kysyn Alkossa 32-vuotiaalta Jaakolta, miksi Kontulaa pidetään Suomen pahimpana lähiönä.
“Jonkunhan se on oltava. Toivon, että Kontula on ja ei ole pahin paikka. Ideaali on, että on maineeltaan pahin lähiö, muttei käytännössä. Olen minä vähän ylpeäkin Kondekan kovasta maineesta.”
Ulkona vartijat häätävät omia eväitään nauttivaa Simosta pois. Asiasta suivaantunut oppaamme haluaa Kontulan uimahalliin karkkiostoksille, mutta joutuu pettymään.
“Teillä ei ole ilmeisesti enää sitä karkkibisnestä täällä. Täältä sai hyviä merenneitoja parikymmentä vuotta sitten.”
Melkein koko ikänsä Kontulassa asunut 23-vuotias Piia vannoo uimahallissa Kontulan olevan SE paras paikka. Olisiko Hangossa syntynyt suomenruotsalainen samaa mieltä?
“Heh, en usko.”
Vastaan kävelee 45-vuotias Kikka kahden lapsen kanssa.
“Kyllä tämä loppujen lopuksi on ihan miellyttävä paikka.”
Muttei alkujen aluksi?
“No ehkei, mutta olen jo tottunut elämään lapsien kanssa täällä. Ei täällä ole ongelmia, ellei naisena liiku yöaikaa yksin ostarilla.”
Seuraavaksi haluamme kulttuuria. Kirjaston eteen siis.
“Katsoimme kakarana jengimatsit aina kirjaston katolta, kun punkkarit ja tedit latoivat toisiaan turpaan”, muistelee 35-vuotias Simonen.
“Tässä oli aina sutinaa. Vanhemmille tapahtui kuppiloissa, meille tapahtui tässä ennen kuin pääsimme kuppiloihin. Ja sitten, kun pääsimme kuppiloihin, tapahtui vielä enemmän… mä en viitsi kaikesta kertoa.”
Kahden tunnin taapertaminen alkaa jo hiukoa. Millainen on lomakohteemme gourmet-tarjonta? Ruokaravintolaa kaipaavalle suositellaan Helmi-Grilliä, mutta menemme Pub-94:ään.
“Olen ollut täällä töissä neljä vuotta. Joskus on järjestyshäiriöitä, mutta niistä selvitään aina. Se auttaa, kun Kontulassa melkein kaikki tuntee toisensa. Porttarin on saanut kymmenkunta tyyppiä”, kertoo paikassa 15 vuotta asiakkaanakin viihtynyt viisikymppinen nainen.
Viime vuosina moni häiriölähiö on rauhoittunut ja vain vanha maine on tallella. Onko Kontulalle käynyt samoin?
“Päinvastoin. Täällä on liikaa ulkomaalaisia. Mulla ei oo mitään ongelmia, mutta tiedän mitä on tapahtunut ihmisille. En osaa sanoa onko ongelma enemmän maahanmuuttajissa vai suomalaisissa. Kännissä miehet rupeavat haastamaan riitaa ja joskus voi olla rasismia taustalla”, Pub-94:n nainen sanoo.
Tilastokatsaus kertoo, että Kontulassa oli vuonna 2006 13 172 asukasta, joista suomenkielisiä oli 86 prosenttia, kun muualla Helsingissä luku oli 82 prosenttia. Simonen kertoo lukeneensa Hesarin Kuukausiliitteestä, että tulevaisuudessa ulkomaalaisten osuus voittaisi 60/40.
Kontulalaiset eivät ole myöskään aktiivisia vaaliuurnakävijöitä. Äänestysprosentti viime eduskuntavaaleissa oli reilut 65, vajaa kuusi prossaa muuta maata alhaisempi. Mutta se on selvää, että kontulalaiset näkevät punaista. Äänistä ylivoimaisen enemmistön – 36 prosenttia – nappasi SDP. Se selittynee osittain tulotasolla. Kun keskimääräinen helsinkiläinen tienaa vuodessa 27 000 euroa, on peruskontulalaisen vuositienestit ainoastaan 19 500.
Metroaseman edessä lastenvaunuissa Tero-isänsä kanssa Kontulaa ihmettelee 2-vuotias Rosie Sarikoski, jonka äiti on muuttanut Lontoosta varakkaalta alueelta Kontulaan.
“Vaimoni ei ole hirveän hyvin sopeutunut tänne. Hän pitää arkkitehtuuria laatikkomaisena ja ihmisiä epäkohteliaina. Jos täällä tönäisee, sanotaan oho. Englannissa taas tulee excuse me vaikkei osuisikaan. Kontrasti on melkoinen”, Tero kertoo.
Notkea Kontula
Kierros on loppumaisillaan. Matkalla viimeiseen kohteeseen Rohtori kehuu ykkösdivarissakin pelannutta FC Kontua, joka tekee hyvää juniorityötä. Kontulan nuorisotalon skeittiparkkikin saa tunnustusta. Ja tietenkin elokuun puolivälissä järjestettävä KontuFestari, jonka vakioesiintyjä Notkea Rotta tietenkin on. Keikoilla bändit käyvät Venlassa.
Tulemme kauniin Kelkkapuiston vieressä olevan hillittömän kokoisen murikan luokse jossa lukee: “Tähän kiveen muurattiin Kontulan asuntoalueen perustamiskirja maaliskuun 18.päivä 1964”. Ja sama ruotsiksi.
Matkalla kelkkapuistoon Simonen yrittää opettaa minua kävelemään yhtä leveästi kuin kontulalainen. Kelkkapuistossa hän herkistyy ja kuiskaa:
“Mä sanon kontulalaisuudesta jotain. Vaikka se on vaan Kontula, se on vitun eri kulttuuri kuin muut. Jos menet johonkin muualle lähiökuppilaan soittaa poskeesi, niin heti kysytään, ootsä Kontulasta. Meillä on se maine, vaikkei me tarkoitetakaan mitään.”
“Mä oon vitun ylpeä siitä. Tämän jutun sä sitten omistat Monsulle. Me hautasimme sen kolme viikkoa sitten.”
KontuFestari Kontulan Kelkkapuistossa 16.8.
Kontula-sightseeing
1. Kontulan ostari, Keinulaudankuja 4
Alueen legendaarinen keskus, jossa kompaktisti kolme isoa päivittäistavarakauppaa, kolme pankkia, kaksi apteekkia, pari optikkoliikettä, lukuisa määrä erikoisliikkeitä ja parturi-kampaamoita, Posti, Alko, ravintoloita, pubeja, Kontulan kirjasto, Nuorten toimintakeskus Kontula, terveysasema ja uimahalli.
2. Kontupiste, Keinulaudankuja 4B
2003 avattu nettipaikka, yhtey-dessä futisseura FC Konnun veikkaus- ja lippupiste.
3. Kelkkapuisto, Porttitie
Itä-Helsingin Kaivopuisto. Kukkulamainen puistoalue, lempinimeltään Kessa. Täällä järjestetään elokuun puolivälissä kuudetta kertaa Itä-Helsingin suurin yksittäinen kulttuuritapahtuma KontuFestari.
4. Kontulan liikuntapuisto, Tanhuantie 4–6
Rinttarina tunnettu paikallinen futismekka, jossa FC Kontu pelaa kotipelinsä. 20 vuotta sitten seuran miesten otteluita seurasi parhaimmillaan yli 5 000 katsojaa.
5. NettiKontula, www.kontula.com
Ennen vierailua alueeseen kannattaa tutustua netissä. Kontulasta tarjolla laaja nettisivusto.
Lähde: Kontula-aktiivi Larri Helminen
Kontion Kontula
Shoppailu
“Kontulassa on Helsingin tai itse asiassa pääkaupunkiseudun ja samalla koko Suomen paras ostoskeskus. Pariisissa on Marais´n kortteli, Berliinissä Kreuzberg ja Helsingissä Kontulan ostari. Jos turistille haluaa näyttää todellista Helsinkiä, niin ei muuta kuin metroon. 17 minuuttia Rautatientorilta ja se on siinä.”
Asuminen
“Kontulassa on asuntojen neliöhinnat muuta pääkaupunkiseutua alempana. Nyt kannattaa sijoittaa Kontulaan ja ostaa sieltä kämppä. Tällä hetkellä kulttuuri-invaasio on edennyt sellaisiin 50-luvun lähiöihin kuin Herttoniemeen ja Roihuvuoreen. Kohta on Kontulan vuoro. Käpylä ja Ågeli vapisevat jo. Vielä kun Sipoo ja Vantaa liitetään Helsinkiin, niin Kontula on entistä lähempänä Helsingin keskustaa. Lopulta se muuttuu keskustaksi, keskukseksi. Muusikot ja taiteilijat vetävät perässään akateemista kermaa ja trendsettereitä. Keinutien terassitaloista tulee käsite. Suoraviivainen ja konstailematon arkkitehtuuri pääsee Unescon maailmanperintölistalle siinä missä Tel Avivin bauhaus-korttelitkin.”
Kulttuuri
“Auringonlasku Kesoilin kukkuloilla, märkä suudelma, kieriminen alas loivaa rinnettä ja horsmapöheiköstä kantautuvat kiihkeät äännähdykset. Se on Kontulaa. Tai alikulkukäytävien kylmä kaiku, joka sekoittuu barokkisiin tahroihin ja valumuottien rosoiseen tekstuuriin: se on kuin modernia musiikkia industrial-höysteillä.”
