Mihin tarvitaan ihmistä, kun robotit tekevät musiikkimme?

Toistaiseksi ainakin siihen, että musiikki koskettaisi ja kuulostaisi inhimilliseltä.

Kuva: Jeffrey Collingwood / Fotolia

Tekoälyn harppaukset tuovat mahtavia mahdollisuuksia ihmiskunnalle. Ne tuovat myös mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, jolloin hyötyjinä on pieni osa ihmiskunnasta, eikä ihmisyys pelaa silloin välttämättä voittavassa joukkueessa. Tällaiset ajatukset nousevat mieleen lukiessa uutisia tekoälyn harppauksista musiikin saralla.

Syksyllä saimme lukea, kuinka IBM:n Watson-tietokone oli mukana tekemässä biisiä, joka nousi Billboardin listoille. Hetkeä aiemmin saimme kuunneltavaksemme “ensimmäisen tekoälyn säveltämän” biisin.

Jättisuosioon ja hittilistoille noussut Not Easy -kappale on merkitty Alex Da Kidin nimiin, mutta artisti sai biisin tekemiseen apua ehkä maailman tunnetuimmalta tekoälyltä, IBM:n Watsonilta, joka on tullut tutuksi jo viime vuosituhannen puolella päihittämällä ihmismestari Garri Kasparovin shakissa.

Sen jälkeen Watson on päntännyt paljon. Se on opiskellut lääketiedettä, urheilutiedettä, muotia, elokuvia, internet-sisältöjä. Ja musiikkia. Hittibiisien kaava rytmin, sävellyksen ja sanoitusten osalta on sisäänrakennettu siihen ja Alex Da Kid käytti sen tuottamaa dataa hyväkseen oman biisinsä suunnittelussa.

Hieman pidemmälle tekoälyn käytön musiikissa ovat vieneet Sonyn tutkijat Flow Machines -ohjelmistollaan. Daddy´s Car on tekoälyn säveltämä kappale, jonka on sanoittanut ja lopulliseen muotoonsa saattanut ranskalaismuusikko Benoît Carre.

Flow Machines analysoi yli 13 000 kappaleen melodioita ja sointuja, ja osaa sen perusteella tehdä eri tyylilajien mukaisia genrejä. Daddy´s Car on käyttänyt esikuvanaan The Beatlesia, joka kuuluu selvästi kappaleessa. Kappale ei ole täysin kelvoton, mutta se on geneerinen, vaikka Carren isukin autosta kertovat sanoitukset tuovatkin siihen hitusen inhimillisyyttä. Toinen vastaavalla tekniikalla tehty biisi, Mr Shadow lainaa Duke Ellingtonin ja Irving Berlinin kaltaisten suuruuksien tyyliä. Täysi levyllinen tekoälyn muovaamaa musaa julkaistaan tänä vuonna.

Spin-lehti huomioi, etteivät edelliset kappaleet ole varsinaisesti “tekoälyn tekemiä”, eivätkä edes ensimmäisiä, joissa sitä on käytetty apuna (on helppo ajatella, että esimerkiksi koneistettuja rytmejä sisältävät biisit, joita on tehty vuosikymmeniä, ovat ohjelmointinsa ansiosta myös tekoälyn avustamina syntyneitä). Lehti herättää myös kysymyksen tekijänoikeuksista maailmassa, jossa koneet tekevät musiikkia, mutta tekevät sen matkimalla aiemmin suosittuja ihmisartisteja. Pitäisikö The Beatlesilla olla sanansa sanottavana siinä, että kone rakentaa musiikkia perustuen bändiltä kopioituihin oppeihin?

Loppuvuodesta Slushin lavalla ja uudessa Slush Music -sisartapahtumassa puhuttiin paljon musiikin tulevaisuudesta. Paikalla vieraili myös toimittaja ja pitkän linjan musatyöläinen Nick Triani, joka kirjoitti kokemuksestaan One Quart -lehteen.

“Teoriassa tästä voi tulla äärimmäinen palkkapäivä levy-yhtiöille, kun ei tarvitse maksaa ollenkaan rojalteja. Nerokasta. Kuka edes tarvitsee persoonallisuutta?” Triani kirjoittaa tekoälyn mahdollisesta vaikutuksesta musiikkiin törmättyään keskusteluun aiheesta Slushissa.

Persoona, inhimillisyys, arvaamattomuus ja virheet ovat elintärkeä osa musiikkia. Niiden herkkien ja orgaanisten nyanssien saavuttamiseen, johon ihmismieli pystyy ja joka tekee mielen tuotokset kiinnostaviksi, menee robotilta vielä onneksi määrittämätön aika.

Kuva: Junce11 / Fotolia

Tekoäly tulee helpottamaan musiikin oppimista ja sitä monimutkaista prosessia, jossa ihminen luovuutensa kanssa työskentelee. Yksi esimerkki tästä on Zoundio-niminen suunnitteluvaiheessa oleva sovellus, joka auttaa ihmisiä opettelemaan soittamista helpommin. Sovellus korjaa esimerkiksi kitaransoitossa tapahtuneet virheet ja säätää korjaustaan soittajan kehittyessä.

Zoundion hallituksen jäsen, sijoittaja Ulf Ekberg uskoo, että tekoäly tulee mullistamaan musiikkia.

“On tulossa lukuisia kiinnostavia sovelluksia, jotka tulevat disruptoimaan musiikin tekemistä. Tekoäly voi olla loistava apuväline musiikkia tehdessä. Tulevaisuudessa kuka tahansa voi alkaa tekemään musiikkia, mutta toisaalta tekoäly tulee tekemään soittimista ja playlisteistä paljon viisaampia. On vain muutamia artisteja, joista ihmiset oikeasti välittävät, he pitävät enemmän kappaleista”, Ekberg väitti Slushin lavalla.

Joku on sanonut, että uudet ideat syntyvät, kun yrittää ensin matkia esikuvaansa, epäonnistuu siinä surkeasti ja onnistuu samalla luomaan uutta. Näin on saanut alkunsa moni musiikkigenre, mutta tekoälyn “virheettömäksi” korjaamassa musiikissa tälle ei välttämättä ole tilaa. Ehkä Ekberg ja muut tekoälyn ja musiikin yhteiselon nimeen vannovat eivät ole tajunneet, ettei kitara leirinuotiolla kuulosta hyvältä siksi, että sitä soitetaan oikein, vaan siksi, että sitä soitetaan tunteella.

 

 

 

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi