Jack Nicholsonin tähdittämä Yksi lensi yli käenpesän täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Elokuva julkaistiin Yhdysvalloissa 19. marraskuuta 1975, ja sen merkkipäivää juhlitaan tänä syksynä. Puoli vuosisataa myöhemmin teos on yhä yksi elokuvahistorian vaikuttavimmista klassikoista – näyttelijätyön, tarinankerronnan ja kulissien takaisen mystiikan ansiosta.
Miloš Formanin ohjaama klassikko on elokuva, joka on pysynyt kulttuurisessa keskustelussa vuosikymmenten ajan. Nicholsonin roolityö Randle P. McMurphynä ja tarinan tarkkanäköinen kuvaus vallasta, kontrollista ja vapaudenkaipuusta tekevät siitä teoksen, joka yllättää edelleen myös uudella katselukerralla.
Elokuva perustuu Ken Keseyn romaaniin ja sijoittuu mielisairaalaan, jossa potilaat elävät tiukan ja manipuloivan hoitajan, Nurse Ratchedin vallan alla. Kun rikoksenuusija McMurphy saapuu laitokseen, hän alkaa ravistella sen sääntöjä – ensin huumorilla, sitten avoimella kapinalla.
Keskeisistä hahmoista muodostuu unohtumaton joukko. McMurphy, kapinallinen ja karismaattinen potilas, ravistelee laitoksen hierarkiaa ja kohtelee muita potilaita ihmisinä eikä kävelevinä diagnooseina.
Häntä vastassa on kylmän hallittu ja vallankäyttöä symboloiva ylihoitaja Nurse Ratched, jonka katse tuntuu ulottuvan kaikkialle. Kuuromykkä intiaanipotilas Päällikkö Bromden tarkkailee kaikkea sivusta ja näkee enemmän kuin antaa ymmärtää. Hauras ja herkkä Billy Bibbit puolestaan jättää jälkeensä yhden elokuvan mieleenpainuvimmista ja koskettavimmista kohtaloista.
Kulissien takaa: intiaani, Stocka ja aito punastus
Päällikkö Bromden löytyi huoltoasemalta
Tekijät etsivät pitkää intiaaninäyttelijää, mikä osoittautui yllättävän vaikeaksi – useimmat intiaanit kun eivät olleet erityisen pitkiä. Hollywoodin näyttelijäkaarti osoittautui vesiperäksi, joten lopulta näyttelijä Will Sampson löytyi sattumalta huoltoasemalta. Hänellä on pituutta 6 jalkaa ja 7 tuumaa, joten hän on noin 2 metriä pitkä, ja rooli oli sillä selvä. Julkisuudessa kiertää erilaisia variaatioita roolituksesta, mutta tämä tieto on peräisin elokuvan Blue-Ray-levityksen bonusraidan haastatteluista.
Nicholson luuli hetken olevansa oikealla osastolla
Ensimmäisenä kuvauspäivänä Nicholson epäröi hetken, minne osastolle oli oikein astunut, sillä taustanäyttelijät sulautuivat ympäristöön pelottavan uskottavasti. Elokuva nimittäin kuvattiin oikeassa mielisairaalassa Oregon State Hospitalissa nk. J-Building -siivessä, joka oli naisten ja miesten osasto.
Ylihoitaja punastui oikeasti
Nurse Ratchedia näyttelevä Louise Fletcher on kertonut, että hän punastui aidosti yhdessä kohtauksessa, kun Jack Nicholson pelleili niin aidon epäuskottavasti miten hän palaa lobotomia-operaatiosta. Tilanne oli niin intensiivinen, että hänen oma reaktionsa päätyi elokuvaan täydellisen oikeanlaisena.
Turussa Stockan sulkemismusiikki lipsahti psykiatrisen osaston tunnelmiin
Turun Stockmannilla soitettiin aikanaan ennen sulkemisaikaa sama kappale, joka elokuvassa kuullaan mielisairaalan lääkkeenjaon yhteydessä. Valinta oli mitä ilmeisimmin vahinko – joko tahatonta komiikkaa sisältänyt moka tai jonkun päällikön tietoinen tempaus. Ainakin pari asiakasta, jotka olivat nähneet elokuvan, huomasi tilanteen ja hihitteli asialle huvittuneena.
Palkittu klassikko
Yksi lensi yli käenpesän ei ole vain aikansa kuva mielisairaalan vallankäytöstä, vaan ajaton kertomus ihmisarvosta ja oikeudesta päättää omasta elämästään. Elokuva voitti harvinaisen Big Five -Oscar-sarjan eli paras elokuva, ohjaus, miespääosa, naispääosa ja sovitettu käsikirjoitus, mutta ehkä vielä tärkeämpää on se, miten vahvasti se yhä resonoi katsojissa.
McMurphy ravistelee paitsi laitoksen rakenteita myös katsojan käsityksiä siitä, kuka on terve ja kuka sairas – ja missä kohtaa raja kulkee, jos se ylipäätään kulkee.
