K-kaupan Väiskistä on pitkä matka Jamie Oliveriin, Harri Syrjäseen tai Hans Välimäkeen. Kuinka ruoasta tuli itseilmaisun muoto? Mikä teki kokeista poptähtiä? Ja mistä nousee uusi polvi?
Soppamies Harri Syrjänen on jälleen purkittanut yhden kesän ohjelmat. Syrjänen on sekoittanut Cosmopolitaneja Lahdessa, taiteillut lohikebabeja viikinkibileissä, kulkenut helikopterilla ja peukalokyydillä, paikallisjunalla ja rullaluistimilla.
Ja tätä kaikkea on seurannut keskimäärin 535 000 suomalaista. Yhden tuotantokauden aikana yli 2000:sta kotikeittiöstä anellaan Soppamiestä keittovuoroon.
Syrjäsen keittokirja on juuri tullut kirjakauppoihin ja mies seikkailee MTV3:n Soppamies- ja Kokkisota-internetsivuilla.
Syrjänen on Suomen halutuin kokki, joka saa ihailijakirjeitä päivittäin. Tuotantoyhtiö Broadcastersissa on vitsailtu, ettei kaikkia edes näytetä Harrille. Palkkatoivomus nousisi tähtitieteelliseksi. Kolmannes kirjeistä on miehiltä jotka kertovat kokeilleensa reseptiä ja onnistuneensa. Naiset kiittävät ohjelmasta ja kehuvat vuolaasti Syrjästä söpöksi ja komeaksi. Ihailun kohdetta se ujostuttaa.
”Jotkut lähettävät tekstiviestejä, kertovat, että on nälkä ja pyytävät kotiin kokkaamaan.”
Keskustelupalstoillakin Syrjänen on kuuma aihe.
”Torstaisin on ihana löhötä sohvalla ja katsoa, kun joku loihtii upeita ruokia hetkessä… Tekeminen näyttää niin helpolta, että voisi kokeilla. Ja vaikka ruoka näyttäisi oksennukselta, Harrin kommentit ainakin piristää päivää kummasti. =) Onko kellään tietoa uusista jaksoista?”
”Harri on todellinen popkokki. Sehän saa mielettömästi ihailijapostia. Nuoret tytöt tykkäävät, kun se on komea kuin rokkitähti ja sillä on tähden elkeet”, todistaa kollega Jyrki Sukula.
”Kun Kokkisodan yleisössä on marttakerholaisia, minä voitan. Kun siellä on nuoria tyttöjä, Harri voittaa.”
Wanna-be-kokit
Popkokkien vaikutus näkyy kokkikouluissakin. Hotelli- ja ravintola-alan koulutukseen haluavien määrä on räjähtänyt: Perhossa kasvua on 20 prosenttia vuodessa jo neljättä vuotta. Turun ammattikorkeakoulussa nousukulma on ollut jopa 40 prosenttia vuodessa.
”Julkkiskokit ovat yksi syy”, myöntää Ravintolakoulu Perhon rehtori Marit Nieminenkin. Koulua markkinoidaan esitteissä kuuluisilla ex-oppilailla, kuten Jyrki Sukulalla, kuvan kera. Moinen tuskin tulisi kyseeseen yliopistossa: ”Tule meille, oikiksessa opiskelivat Urho Kekkonen ja Kari Uoti.”
”Sisäänpääsyhaastatteluissa ilmenee, että moni harrastaa ruoan tekemistä ja pitää julkkiskokkeja idolinaan.”
Moni haluaa juuri tv-kokiksi.
”Joskus Kokkisodan yleisöstä joku kysyy, kuinka tv-kokiksi tullaan. Sukula vastaa mielestäni hyvin: ensin pitää tulla hyväksi kokiksi”, kertoo kokkisoturi ja lehtori Aki Wahlman Turun ammattikorkeakoulusta.
Tähtikokkien vaikutus näkyy myös siinä, mitä opiskellaan. Kun Hans Välimäki kokeilee uppomunaa tryffeliöljyssä, avataan koulujen keittiöissä heti seuraavana päivänä tryffeliöljypullot – ihan kokeilun vuoksi.
”Ihailun kääntöpuoli on tietenkin se, että televisiossa näkyvä kokin työ on kaukana todellisuudesta”, pohtii rehtori Nieminen.
Kolmannes kokin työstä on siivoamista, tiskaamista ja puhtaanapitoa. Valmistettavat ruoat ovat useimmiten perusruokia. Ensimmäisinä vuosina pilkotaan raaka-aineita ja keitetään keittiömestarin ohjeiden mukaan. Ruoka valmistetaan aina kuten mestari haluaa. Vuorotyö on rasittavaa: kun muut bailaavat, kokit keittävät.
Kaikesta tästä peruskokille maksetaan noin 1500 euroa. Silti vain alle kymmenen 190:stä vuosittain aloittavasta perholaisesta paiskaa hatun naulaan.
”Etenkin ylioppilaslinjalla opiskelevat ovat kutsumusammatissa.”
Ykköskokiksi haluavat huomataan jo koulussa.
”Monet menestyneistä kokeista kilpailevat paljon. He harjoittelevat koululla viikonloppuisin opettajan ohjauksessa.”
Harri Syrjänen, Jyrki Sukula, Hans Välimäki, G.W. Sundmansin keittiömestari Marko Palovaara, Nokan keittiömestari, Michelin-kahmija Markus Maulavirta ja ruoan grand old man Eero Mäkelä huomattiin jo kouluaikoina.
Kisa hyvistä työpaikoista on kova. Ruoka- ja seurusteluravintolat ovat fine dining -ravintoloiden, kuten G.W. Sundmans ja Chez Dominique, ohella halutuimpia työpaikkoja. Vähiten lämpimiä tunteita kokeissa herättävät henkilöstöravintolat.
Bocuse’sta Oliveriin
Mutta takaisin unelmamaailmaan.
Maailman ensimmäinen megakokki oli ranskalainen Paul Bocuse, kolmen Michelin-tähden haltija, ravintoloiden, leipomoiden ja brasserie-ketjun omistaja. Bocuse on luonut lisensseillään miljoonaomaisuuden. Bocuse kuuluu aikaan, jolloin kokin tunnisti air bagista ja kypsästä iästä. Tuolloin kokit olivat Suomessa vielä tavallisia työläisiä, jotka kuuluivat keittiöön.
”Se oli duunia. Puuro keitettiin ja häivyttiin kotiin. Asiakasta ei kohdattu, eikä asiakas halunut kohdata kokkia. Vikaa oli kokeissakin; käveltiin aamutossut jalassa ja housut ryntässä”, muistelee kokki ja ravintoloitsija Antti Vahtera uransa alkuaikoja 1970-luvulla. Vahteran mukaan ei ollut harvinaista, että kokki olisi tuolloin ollut töissä umpipäissään.
”Maailmalla, lähinnä Italiassa ja Ranskassa, kokkeja arvostettiin silloinkin.”
Eero Mäkelä käänsi suomalaisten päät 1980-luvun puolivälissä.
”Hän toi arvostusta ammatille. Samaan aikaan lehdet ja televisio kiinnostuivat ruoasta. Nyt kokit ovat samalla viivalla asiakkaiden kanssa. Kokkien yleissivistys on parempi ja työ kansainvälistynyt.”
Kokit koetaan läheisiksi. Antti Vahtera saa vastailla säännöllisesti muiden asiakkaiden reseptikyselyihin ruokakaupassa ollessaan.
”Saatetaan kommmentoida, että ai säkin otit tota makkaraa.” Eikä ole harvinaista, että Jyrki Sukulan puhelin pirahtaa jouluaattona, kun perheenemäntä haluaa tietää kinkun paistoajan.
Kokkien julkisen kuvan kiillotti viimeistään Englannin televisiossa käynnistynyt sarja, jonka päätähtenä oli tuntematon Jamie Oliver, lähes suoraan essexiläisen perhepubin keittiöstä.
Naked Chef -ohjelmasta tuli välitön hitti. 28-vuotias Oliver on kirjoittanut jo kolme keittokirjaa, perustanut omat nettisivut, kokannut Tony Blairille ja Silvio Berlusconille ja on itse herkkua paparazzeille. Hän on Britannian yhdeksänneksi rikkain tv-tähti: omaisuus 15 miljoonaa puntaa.
Oliverin menestyskaava oli tehdä konstailematonta ruokaa joka kodin välineillä. Superkokin vaikutus näkyi välittömästi myös suomalaisissa kokkikouluissa.
”Ruokaa alettiin tehdä iloisesti ja yksinkertaisesti”, kertoo lehtori Wahlman.
Jamie Oliver on saanut Britanniassa kilpailijan, kuvankauniin ruokatoimittajan Nigella Lawsonin. Ruotsissa vastaavaa ilmiötä edustaa Tina Nordström, jonka Tinas mat -ohjelma pyörii myös Suomen televisiossa. Tv-uransa jo ennen Naked Chefiä aloittaneen Harri Syrjäsen kunniaksi on sanottava, että hän ei ole Suomen Jamie Oliver, vaan Jamie Oliver on Englannin Harri Syrjänen.
Ruoka on itseilmaisua
”Autonasentaja ja kokki kuuluvat ammatillisesti samaan yhteiskuntaluokkaan. Tuskin City autonasentajista juttua tekisi”, tokaisee Jyrki Sukula. Niin, mikä tekee kokista kiinnostavan?
”Jos hengissä pysyminen olisi ainoa syy syömiseen, napsisimme ateriapillereitä. Ruoan valmistamisen suosio on kasvanut jatkuvasti. Ruoasta haetaan elämyksiä, se on itseilmaisun väline. Yhtä lailla se, mitä syöt, kertoo sinusta kuin se, mitä et syö. Esimerkiksi veganismi tai snobismi”, miettii tutkija Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Kokkausohjelmista etsitään samastumisen kohteita, ja niillä määritetään itseä. Yhtenäiskulttuurissa koko kansalle riitti Väiski tai Jaakko Kolmonen. Nyt jokaiselle ryhmälle on oma edustajansa lihavista leideistä Jamie Oliveriin. Nuorten kaupunkilaisten kokit puhuvat kuin he, tekevät ruokaa, jota he haluavat syödä ja näyttävät siltä, miltä he haluavat näyttää.
”Ennen ruokaohjelmat valistivat, nyt ne ovat elämyksellisiä. Tilataan pizza kotiin ja katsotaan Jamie Oliveria.”
Kelpaako Kokki 3?
Jaakko ”Kokki” Kolmonen oli television luottokokki 1980-luvulla. Mitä mieltä hän on nykykokeista?
”Ruokaohjelmat ovat hyvä ilmiö. Televisiossa on liikaa väkivaltaa.”
Mikä on lempiruokaohjelmasi?
”Formaatit eivät kiinnosta, mutta kokit ovat hyviä.”
Pärjäisitkö yhä televisiossa?
”En ota kantaa, mutta minua pyydetään televisioon jatkuvasti. Salit ovat täynnä, kun esiinnyn messuilla. Minulta kysytään nimikirjoituksiakin.”
Harri Syrjänen on tunnetumpi
kuin valtiovarainministeri
City kysyi Aleksanterinkadulla 100 ihmiseltä, kuka on kuvassa. Kokki Harri Syrjänen tunnistettiin paremmin kuin valtiovarainministeri Antti Kalliomäki.
Kokki Harri Syrjänen
”
Se on se…kokki”
TIESI NIMEN……..50 %
TIESI AMMATIN….70 %
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki
”
Vanhanen?”
TIESI NIMEN……..44 %
TIESI AMMATIN….46 %
Kokki Jyrki Sukula
”
Eikö se ole Reponen nuorena?”
TIESI NIMEN……..30 %
TIESI AMMATIN…..48 %
