Koti, 21.00
Pujotan jalkani kulahtaneeseen mummonruskeaan bodyyn ja väännän vatsan paikalleen. Vauvani on Maikkarin puvustossa alkunsa saanut muhkurainen kasa puvun sisään ommeltua vanua. Näky on epäeroottinen, mutta trikoopaidan alla valeraskauteni näyttää yllättävän uskottavalta. Katson turvonnutta ulkomuotoani peilistä. Tänä iltana ei tarvitse vetää vatsaa sisään.
Juna, 21.40
Vatsan kanssa liikkuminen on vaikeaa. Lysähdän istumaan penkille, mutta maha on tiellä. Työnnän takamustani irti selkänojasta. Kaksi huutelevaa tummaihoista poikaa ilmestyy paikalle ja kyselee minua mukaansa. Lasken käteni vatsan päälle. Se hiljentää pojat kuin iskusta, ja molemmat liukenevat paikalta. Tupakkaa pummivaa nuorta tyttöä vatsa ei haittaa. Raskaus ei ole vähentänyt tupakoijapotentiaalisuuttani.
Strindbergin yläkerta, 22.15
Tehokas tarjoilija on luonamme jo naulakolla. Tuen kädellä selkääni ja tilaan lasin valkoviiniä. Nuori miestarjoilija esittelee kohteliaasti viinilistaa ja minä vatsaani. Ilmekään ei värähdä. Tarjoilija kiittää tilauksesta ja minä istuudun keskelle salia.
Kolme keski-ikää lähestyvää naista istuu edessäni. Heidän silmänsä syttyvät kun lasit saapuvat pöytäämme. Tartun ahnaasti lasiin ja tutkivien katseiden alla kumoan sen kurkkuuni. Tupakan sytyttäminen saa naiset jo pieneen liikkeeseen. Vuorotellen he vilkuilevat minua ja kumartuvat sitten toistensa puoleen. Keskustelun aihetta ei ole vaikea arvata. Tarjoilijakin huomioi minut, tosin tuodakseen uuden viinilasillisen. Nyt naiset supattavat jo kuuluvasti käsiensä takana ja luovat minuun teräviä silmäyksiä. Viereisessä pöydässä istuvat miehetkin katselevat vatsaani. Tunnelma alkaa olla painostava, mutta reipas ja iloinen tarjoilija kohentaa mieltäni. Tilaan laskun ja vääntäydyn ulos.
Praha, 23.00
Baaritiski on niin korkea, että varvistelusta huolimatta vatsani ei taida näkyä kiireiselle baarimikolle. Jään typeränä seisomaan siiderituoppini kanssa keskelle kulkuväylää. Vatsani ei ole enää pelkästään minun, vaan myös kaikkien muiden tiellä. Viereisessä loosissa istuu nuorehko pipopäinen mies. Hän katsoo minua pitkään silmiin ja kohottaa kutsuvasti kulmiaan. Hymyilen ujosti. Nyt voisi mammalla käydä flaxi.
Santa Fé, 00.00
Liityn ruokailemassa olevaan seurueeseen. Saan nopeasti kuulla olevani tiellä, ja tarjoilija kehottaa tiukasti meitä siirtymään suurempaan pöytään. Vatsa pystyssä raahaan painavaa tuolia sekä laseja ja lautasia toisen pöydän ääreen. Kukaan henkilökunnasta ei katso aiheelliseksi auttaa. Rehkimistä seuraa kova jano. Mansikkamargarita viilentää ihanasti lämmenneitä tunteitani. Ketään muuta hileinen juomani, sen kummemmin kuin vatsanikaan, ei näytä kiinnostavan.
The Club, 01.30
Ravintola on niin tupaten täynnä, että olen kiitollinen vatsasta. Se pehmentää mukavasti ruuhkassa satelevia tönäisyjä ja iskuja. Täällä ei mammaa väistellä. Minun käy pumpulivauvaa sääliksi. Se on illan jälkeen entistä pahemmilla muhkuroilla.
Yritän kurotella tiskille saadakseni lisää viiniä. Tarjoilijalla on niin kiire, ettei hän taatusti huomaisi, vaikka minulla olisi kaksi päätä. Ei siis ihme, ettei mahaani noteerata.
Yritän luovia lasini kanssa selvemmille vesille ennen hyperventilaatiokohtausta. Lisää tönimistä. Vihdoin saan hieman happea. Hot stuff raikaa kun ohitseni kävelevä nuori mies kouraisee takapuoltani. Täällä äiteys ei todellakaan ole pyhää.
Vessajonossa joku horjahteleva tyttö kyselee minulta jälleen tupakkaa. Päätän itsekin kokeilla samaa. Raidalliseen kauluspaitaan pukeutunut poika ojentaa minulle konstailematta savukkeen ja sytyttää sen. Lyllerrän viinini kanssa eteenpäin.
Kaunis tummahiuksinen tyttö ilmestyy eteeni ja ihastelee vatsaani söpöksi. Siemaisen viiniä. Se ei häiritse tyttöä tämän tiedustellessa kuinka pitkällä raskauteni on. Totean että seitsemännellä kuulla. Hän ihastelee lisää ja kyselee vauvan sukupuolta. Lähtiessään tyttö silittää minua lempeästi olkapäästä.
”Toi masu sopii sulle niin hyvin! Onnea vielä!”
Vatsaani nipistää supistus tai omatunto.
Myyttekö raskaana oleville? – Ravintolat vastaavat
“Lainsäädäntö ei estä raskaana olevia naisia juomasta, emmekä ole poliiseja. Vastuu on asiakkaalla”, toteaa Strindbergin yläkerran ravintolapäällikkö Maija Hurmevirta tiedusteluun alkoholin myynnistä odottaville äideille.
“En hyväksy raskaana olevien juomista, mutta muutaman myisin. Pakko se olisi. Kertaakaan en tällaiseen tilanteeseen ole joutunut”, sanoo The Clubin ravintolapäällikkö Susanna Karimo.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton viestintäpäällikkö Juha Aromaa peräänkuuluttaa ravintoloiden moraalia.
“Ravintola voi kieltäytyä myymästä alkoholia raskaana olevalle naiselle. Ei sille ole lainsäädännöllistä estettä. Ravintolalta voisi odottaa tällaista moraalista vastuuta.”
“Yksilön vapautta korostetaan nykyään voimakkaasti eikä toisen asioihin puuttumista pidetä suotavana. Raskaana oleva äiti tarvitsee apua. Kannustaisinkin läheisiä olemaan aktiivisia ja uskaltamaan välittää.
Oikeat sanat lienevät: olen huolissani sinusta ja vauvasta”, sanoo psykologi Marjo Kankkonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
Kun sikiö dokaa ja polttaa
Alkoholi aiheuttaa epämuodostumia, kasvunhidastumista, pienipäisyyttä, henkistä ja motorista jälkeenjääneisyyttä, kasvonpiirteiden ja sukupuolielimien poikkeavuutta.
Tupakan syanidi häiritsee solujen elintoimintoja ja altistaa hapenpuutteelle. Keskenmenon riski kasvaa.
