Lause, joka vie pohjan luottamukselta
Riidat kuuluvat jokaiseen suhteeseen. Mutta joskus sanat muuttuvat aseiksi, ja suusta lipsahtaa jotain, mitä ei enää saa takaisin.
“Jos tää jatkuu näin, mä lähden.”
Se kuulostaa hetkessä voimakkaalta, hallitsevalta, mutta juuri silloin suhde alkaa haurastua. Moni ei edes oikeasti tarkoita uhkaustaan. Silti se jättää jäljen.
Jokainen erolla pelottelu, jokainen “katotaan sitten miten käy”, opettaa toiselle, ettei yhteys ole täysin turvallinen. Että rakkauteen voi täysin luottaa, koska toinen on aina sekunnin päässä häipymisestä.
Uhkailu ei ratkaise, se pysäyttää
Kun riita muuttuu uhkailuksi, keskustelu loppuu siihen. Toista ei enää kiinnosta etsiä ratkaisua, koska pelko ottaa vallan.
Kun toinen sanoo “mä lähden”, se ei jätä tilaa sovinnolle vaan ainoastaan hiljaisuudelle ja epävarmuudelle.
Ja vaikka seuraavana päivänä tilannetta pahoittelee ja sanoo “en mä oikeasti meinannut”, tunne jää silti elämään. Jokainen uhkaus aiheuttaa pienen särön luottamukseen ja joka kerta se viiltää vähän syvempää.
Luottamus ei kestä jatkuvaa varoitustilaa
Jokainen parisuhde tarvitsee perustan, jossa voi hengittää ilman pelkoa menettämisestä. Mutta jos riidat toistuvasti päättyvät uhkaukseen, alkaa toisen mielessä rakentua vaihtoehto: miltä elämä näyttäisi ilman tätä?
Ja siinä hetkessä, kun kumppani alkaa kuvitella tulevaisuutta ilman sinua, suhde muuttuu.
Miksi uhkailu tuntuu niin helpolta?
Usein kyse ei ole vallasta vaan pelosta. Uhkauksella halutaan pysäyttää toinen ja saada reaktio, huomio tai valta hetkeksi takaisin.
Moni on oppinut mallin jo lapsuudenkodista, jossa riitoja ratkaistiin poistumalla tai uhkaamalla lähdöllä. Siitä tulee tapa suojata itseään, vaikka todellisuudessa se vain ajaa kumppania kauemmas.
Pysähtymisen taito
Riidassa ei tarvita täydellisiä sanoja, mutta tarvitaan hetki ennen niitä. Se hetki, jossa valitset ettet reagoi samalla tavalla kuin ennen.
Se ei tarkoita nielemistä tai tunteiden piilottamista, vaan sitä, että odotat kunnes pystyt puhumaan ilman, että sanat muuttuvat aseiksi.
Se on aikuinen tapa riidellä, ja usein juuri se hetki, joka pelastaa suhteen niiltä sanoilta, joita ei voi enää ottaa takaisin.