Aikuisena vuodet vilahtavat ohi kuin Instagram-storyt ja yhtäkkiä on taas joulukuu ja kalenteri täynnä asioita, jotka pitäisi ehtiä tehdä.
Lapsena yksi kesäloma tuntui ikuisuudelta, mutta nyt koko vuosi katoaa silmänräpäyksessä.
Miksi aika tuntuu nopeutuvan, vaikka kello tikittää ihan samaa tahtia kuin ennen?
Aivot rakastavat ensikertoja
Kun olit lapsi, kaikki oli uutta. Ensimmäinen koulupäivä, ensimmäinen kesäleiri, ensimmäinen pettymys. Aivosi tallensivat jokaisen kokemuksen yksityiskohtaisesti, koska niillä ei ollut vertailukohtaa.
Nyt arki toistaa itseään: samat kadut, samat rutiinit, samat tavat juoda aamukahvi. Kun elämä täyttyy toistosta, aivot alkavat oikaista. Päivät sulautuvat yhteen, ja vuodesta tulee yksi pitkä, harmaa möykky muistojen sijaan.
Aika nopeutuu, kun elämä hidastuu
Vanhemmiten elämä on usein vakaampaa, mutta myös yllätyksetöntä. Kun päivät muistuttavat toisiaan, muistijäljet vähenevät ja mieli tulkitsee sen niin, että aika kuluu nopeammin.
Lapsen elämä on kuin sarja uusia jaksoja, aikuisen elämä taas sama kausi uusintana.
Rutiinit ovat mukavia, mutta ne huijaavat meitä
Rutiinit tuovat turvallisuutta, mutta ne myös tylsyttävät ja vievät mennessään ajan tajun.
Kun teet kaiken autopilotilla, aivot eivät rekisteröi hetkiä samalla tavalla kuin silloin, kun jokin yllättää tai haastaa.
Aikaa voi oikeasti “hidastaa”
Et voi estää kalenteria kääntymästä, mutta voit huijata omaa mieltäsi. Uusien kokemusten etsiminen on paras tapa saada aika tuntumaan pidemmältä.
Kokeile jotain, mitä et ole ennen tehnyt: lähde yksin matkalle, opettele tanssimaan tai vaihda aamukahvi iltakävelyyn.
Jokainen muutos jättää jäljen, ja mitä enemmän jälkiä, sitä pidemmältä aika tuntuu.
Ole paikalla omassa elämässäsi
On myös toinen, yksinkertaisempi keino: hidasta. Kun olet aidosti läsnä hetkessä, aivosi tallentavat sen syvempänä muistona.
Jos taas selaat puhelinta samalla kun juot kahvia, hetki katoaa. Mindfulness ei siis ole vain trendisana, vaan tapa pidentää omaa elämää, ainakin sen kokemuksellista versiota.
Aika ei katoa, me vain katoamme hetkistä
Aika ei oikeasti kiihdy. Me vain täytämme sen rutiineilla, kiireellä ja automaatiolla, että emme huomaa sen kulkevan.
Ehkä kyse ei ole siitä, että vuodet menevät liian nopeasti, vaan siitä, että elämme liian vähän niiden aikana.
Lähde: HuffPost
