Viinilasiin kaatuu juomaa, joka näyttää enemmän samealta omenamehulta kuin perinteiseltä valkoviiniltä.
Pohjalle kertyy sakkaa, neste on utuista ja kuplatkin saattavat tuntua erilaisilta kuin tavallisessa kuohuviinissä.
Moni voisi epäillä juoman olevan pilalla, mutta viinimaailmassa tällaisesta ulkonäöstä on nyt tullut jopa tavoiteltu ominaisuus.
Samea viini päätyi brittiläisen ruokakaupan hyllylle
Sameat viinit eivät ole enää pelkästään Helsingin Kallion pienten viinibaarien erikoisuuksia.
The Guardian kertoo Marks & Spencerin tuoneen valikoimaansa Trouble-nimisen samean luomuroseeviinin, jonka nimi tarkoittaa ranskaksi sameaa.
Myös Tesco myy argentiinalaista pét nat -viiniä, joten erikoisena pidetty viinityyli on päätynyt tavallisten brittikuluttajien ulottuville.
LUE LISÄÄ: Tales ei ole poikkeus – viinibaarit leviävät nyt Helsingin ravintolakentällä
Sameus syntyy usein hiivasta
Perinteisessä viininvalmistuksessa juomaa voidaan kirkastaa ja suodattaa, jotta lopputulos olisi mahdollisimman selkeä ja kirkas.
Suodattamattomaan viiniin voi sen sijaan jäädä hiivasoluja ja muita pieniä hiukkasia, jotka saavat nesteen näyttämään utuiselta tai samealta.
Sameus ja suodattamattomuus eivät silti tarkoita täsmälleen samaa asiaa, sillä viini voi kirkastua itsestään hiukkasten laskeutuessa pohjalle.
Pét nat saa kuplansa jo pullossa
Pét nat on lyhenne ranskankielisestä ilmauksesta pétillant naturel, joka tarkoittaa luonnollisesti kuplivaa.
Viininviljelijä pullottaa juoman ennen alkoholikäymisen päättymistä, jolloin käyminen jatkuu pullossa ja syntyvä hiilidioksidi muodostaa viiniin kuplia.
Valmistustapaa kutsutaan nimellä méthode ancestrale, ja jos käymisessä syntynyttä hiivasakkaa ei poisteta, lopputuloksena voi olla samea, hiivainen ja kevyesti pirskahteleva viini.
Suomessakin sameat viinit ovat löytäneet yleisönsä
Sameat ja mahdollisimman vähän käsitellyt viinit ovat olleet osa suomalaista ravintolakulttuuria jo vuosia.
Yle kertoi vuonna 2019 helsinkiläisistä viinibaareista, joissa alkuviinit olivat herättäneet sekä innostusta että voimakkaita vastareaktioita.
Myös Kespron Ravintolailmiöt 2026 -raportti ennakoi pét nat -viinien suosion kasvun jatkuvan ja kertoo oranssiviinien kiinnostavan erityisesti nuorempia kuluttajia.
Samea viini voi tuntua suussa aivan erilaiselta
Viinin ulkonäkö ei ole ainoa ominaisuus, joka erottaa suodattamattoman viinin perinteisestä vaihtoehdosta.
Ottolenghi-ravintolaryhmän viinivastaava Zainab Majerikova kertoo The Guardianille, että suodattamattomissa viineissä viehättävät erityisesti niiden runsas suutuntuma, hedelmäisyys ja sopivuus voimakkaiden ruokamakujen rinnalle.
Hiivasakka voi tuoda viiniin lisää rakennetta ja leipäisiä vivahteita, mutta sameus ei itsessään tee viinistä parempaa tai laadukkaampaa.
Mistä tietää, onko samea viini sittenkin pilalla?
Sameus voi olla viinin tarkoituksellinen ominaisuus, mutta joskus se voi kertoa myös jälkikäymisestä tai mikrobien kasvusta.
Alkon ohjeiden mukaan suodattamattomat luonnonviinit ovat usein sameita, eikä pullon pohjalla näkyvä sakka tai viinikivi yleensä ole varsinainen virhe.
Jos tavallisesti kirkas viini näyttää poikkeuksellisen samealta ja sen maku on selvästi pilaantunut, tuotetta ei kannata pitää automaattisesti trendikkäänä erikoisuutena, vaan se on syytä palauttaa myyjälle.
Pullon pohjalla oleva sakka muuttaa myös tarjoilutapaa
Pét nat -viinissä sakka voi olla osa juoman tarkoituksellista luonnetta, ja sen määrään lasissa voi vaikuttaa kaatotavalla.
Jos haluat mahdollisimman kirkkaan lasillisen, anna pullon seistä rauhassa ja kaada viini varovasti niin, että sakka jää pohjalle.
Jos taas valmistaja suosittelee sakan sekoittamista viiniin, pulloa voi käännellä suljettuna varovasti ennen tarjoilua, mutta erityisesti kuplivan viinin kohdalla voimakasta ravistelua kannattaa välttää.
LUE SEURAAVAKSI NÄMÄ:
Tehosekoitin ja suola? Sommelierin niksillä halvasta viinistä saa kalliimman makuista
90-luvun suosituin kuohuviini tekee paluun – mutta ei Alkon hyllyille
Viinihoroskooppi: Suosikkijuomasi paljastaa sinusta enemmän kuin haluaisit
