Z-sukupolvi ei yllä aiempien sukupolvien tasolle
Ajatus tuntuu epämukavalta – ja siksi se herättääkin niin paljon tunteita. Aivoihin ja oppimiseen erikoistunut neurotieteilijä Jared Cooney Horvath on esittänyt arvion, joka on saanut monet hieraisemaan silmiään: Z-sukupolvi on ensimmäinen moderni sukupolvi, jonka oppimistulokset ovat heikompia kuin heidän vanhempiensa.
Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä notkahduksesta tai huonosta koevuodesta. Tutkijan mukaan laskua näkyy useilla alueilla yhtä aikaa: keskittymiskyvyssä, muistissa, lukutaidossa, matemaattisessa ajattelussa ja jopa yleisessä ongelmanratkaisussa.
Katse kääntyy ruutuihin
Horvath ei syytä nuoria itseään, vaan ympäristöä, jossa he ovat kasvaneet. Hänen mukaansa teinit viettävät nykyisin valtavan osan valveillaoloajastaan ruutujen äärellä, usein enemmän kuin missään aiemmassa sukupolvessa.
Ongelma ei ole teknologia sinänsä, vaan se, mihin se totuttaa. Loputtomat ärsykkeet, lyhyet videot ja valmiiksi pureskellut sisällöt opettavat aivoja hyppimään eteenpäin sen sijaan, että ne pysähtyisivät yhden asian äärelle. Syventyminen, pitkäjänteisyys ja sietokyky tylsyydelle jäävät sivuun.
LUE MYÖS: Maku muuttuu iän myötä – tältä täydellinen kumppani näyttää eri sukupolvien mielestä
Kun koulu ja some puhuvat samaa kieltä
Samaan aikaan kun vapaa-aika täyttyy ruuduista, myös koulu on muuttunut. Oppikirjoja on korvattu sovelluksilla, pitkiä tekstejä tiivistelmillä ja monimutkaisia tehtäviä nopeilla ratkaisuilla. Ajatus on ollut tehdä oppimisesta helpompaa ja houkuttelevampaa, mutta seuraukset voivat olla toisenlaiset.
Tutkijan mukaan oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja hetkiä, jolloin ei heti ymmärrä. Tilanteita, joissa täytyy palata takaisin, lukea uudelleen ja ajatella pidempään kuin olisi mukavaa.
LUE MYÖS: Yksi arjen esine on todellinen bakteeripesä – näin pidät sen puhtaana
Itseluottamus ei ole kadonnut, mutta se ei riitä
Yksi kiinnostava ristiriita on se, että heikentyneet tulokset eivät ole vieneet nuorten itseluottamusta. Päinvastoin. Moni uskoo olevansa fiksu ja pärjäävä, vaikka mittarit kertovat muuta.
Horvathin mukaan ongelma ei ole itseluottamus, vaan se, ettei sitä seuraa korjausliike. Jos mikään ei tunnu vaativalta, mikään ei myöskään kehitä.
Tutkijan viesti on lopulta yksinkertainen: jos halutaan kääntää suunta, ruutuja on uskallettava rajoittaa ja tilalle on palautettava asioita, jotka vaativat aikaa, keskittymistä ja kärsivällisyyttä.
Helppoja ratkaisuja ei ole, mutta jatkaminen samaan suuntaan ei sekään ole riskitöntä.
Lähde: VICE
