Pakko-oireet

Kun pakottaa

Tarkistan joka ilta kuusi kertaa, että olen sulkenut oven.

Pelkään, että ovi on auki ja kotiini tulee vieras ihminen, murhaaja”, kertoo 20-vuotias opiskelija Suvi.

”Pelkään myös, että televisioni syttyy palamaan. Jouduin kerran lähtemään treffeiltä pois kesken kaiken, koska olin vakuuttunut että televisioni oli syttynyt palamaan. Olen todella tarkka sähkölaitteideni kanssa. Puhdistan jääkaapin taustan pölystä kerran viikosssa.”

Suvin lisäksi yli 100 000 muuta suomalaista miettii, jäikö ulko-ovi auki tai unohtuiko hella päälle. Kaikki ihmiset voivat saada lieviä pakko-oireita. Vakavista, elämää täysin rajoittavista pakko-oireista kärsii noin 10 000 suomalaista.

(Jäiköhän ulko-ovi auki?)

”Pakko-oireet syntyvät, kuten kaikki psykiatriset vaivat, elämän stressi- ja kriisitilanteissa. Yleensä ne aktivoituvat 20 ikävuoden molemmin puolin. Vastuuntuntoisilla ja tarkoilla ihmisillä on suurempi taipumus saada pakko-oireita”, kertoo psykiatrian professori Hasse Karlsson. Pakko-oireiden epäillään olevan perinnöllisiä.

Pakko-oireet voivat olla ajatuksia tai tekoja. Yleensä pakkoajatukseen liittyy myös toiminta. Pakkoajatukset ovat periaatteessa ihan järkeviä huolia, jotka saavat kohtuuttomat mittasuhteet. Pakkotoiminnon on tarkoitus vapauttaa mieli huolesta. Kun mietit suljitko varmasti oven, on se huoli, josta yrität vapautua tarkistamalla monta kertaa, onko ovi kiinni. Pakkotoiminto ei kuitenkaan vapauta huolesta, siksi palaat ovellesi kerta kerran jälkeen epävarmuudessasi tarkistinkohan oven nyt kunnolla. Pakko-oireet johtuvat siitä, että ihminen suhtautuu liian vakavasti mielikuvituksensa synnyttämiin huoliin.

”Pakko-oire pyrkii kompensoimaan elämäntilanteen synnyttämää epävarmuuden tunnetta. Pakkotoiminto luo epätodellista turvallisuudentunnetta, joka ei ole kestävää.”

(Kyllähän mä suljin sen, varmasti suljin. Eihän kukaan voi olla sulkematta ulko-oveaan.Tai jos en sulkenutkaan?)

Yleisin pakko-oire on tarkastamispakko – eli onkohan hella päällä, silitysrauta jäi varmasti päälle, jäiköhän ulko-ovi sepposen selälleen? Olennaista on, että pienikin virhe johtaa mielikuvituksessa katastrofaalisiin seurauksiin, esimerkiksi sairauteen, tulipaloon, kuolemaan tai vankilatuomioon. Tarkastaja pelkää virheitä.

”Minulla kestää yli tunti, ennen kuin voin lähteä kotoa, koska tarkistan ennen lähtöäni kaikki sähkölaitteet, valot ja ovet”, murehtii Suvi.

”Kaikki tarkastaminen ei ole pakonomaista. On ihan järkevää tarkistaa, jäivätkö kynttilät palamaan. Jos sitä joutuu tekemään monta kertaa, niin että tarkistaminen huomattavasti häiritsee elämää, on pakko sairaalloista. Kolme-neljä tarkistamiskertaa kodista poistuessa, on vielä veteen piirretty viiva. Stressaantuneena ihmisellä on tarve tarkistaa asiat useamman kerran. Usein tilanne laukeaa, kun stressi helpottaa.”

Toinen yleinen pakko-oire on peseytymispakko, johon usein liittyy bakteerikammo. Suvi tietää myös, miltä tuntuu kun lika kuvottaa.

”Kuljin puoli vuotta kotonani hanskat kädessä, koska olin varma, ettei isäni pessyt käsiään tultuaan vessasta. En halunut koskea mihinkään hänen likaamaansa. Saan yhä inhon väristyksiä käydessäni vanhempieni kotona, kun ajattelen että isäni on koskenut johonkin likaisilla käsillään. Silloin pistän käteni hihaan.”

Pakko-oireita ovat myös järjestely-, toistamis- ja keräilypakko. Karlsson uskoo, että ns. luulosairaus on myös sukua pakko-oireille. Lievistä oireista kärsivien pakkotoiminnot saattavat muuttaa muotoaan elämäntilanteen myötä.

(Jos mä en nyt tarkasta joku ryöstää kuitenkin mun kodin. Eikä sitä korvaa vakuutuskaan.)

”Sen sijaan todella vaikeat tapaukset, esimerkiksi jos käsiä on pakko pestä seitsemästä kahdeksaan tuntiin päivässä, pysyvät usein staattisena.”

Pakko-oireisiin ei ole räätälöityä hoitoa. Jotkut terapiat voivat jopa pahentaa niitä. Sen sijaan terapiat, joissa muutetaan ajatus- ja suhtautumistapoja, esimerkiksi kognitiivinen terapia, ovat hyödyttäneet pakko-oireisia. Kognitiivinen terapia hoitaa esimerkiksi peseytymispakkoa niin, että kammoinen oppii vähitellen sietämään likaa. Myös masennuslääkkeitä on käytetty menestyksekkäästi pakko-oirehoidossa.

(Pakko kiirehtiä, joku todella ryöstää mun kämppää parhaillaan. Apua!)

Lähteet: Ben Furman: Perhosia vatsassa, apua pelkoihin, paniikkiin ja ahdistukseen.

Kokeile tätä

Ben Furmanin mukaan pakko-oireista voi päästä eroon myös ns. paradoksaalisella lähestymistavalla. Jos tuttusi esimerkiksi pesee innokkaasti käsiään, häneltä voi kysyä tuliko kädet varmasti kunnolla pestyä. Tai tarkistamispakkoiselta voi kysyä, onko nyt aivan varma että ovi on kiinni.

Furmanin mukaan pakko-oireinen huomaa näin oireilunsa järjettömyyden.

Lukijoilta

”Olen aina ajoittain tuollainen, että on pakko tarkistaa. Varsinkin sen jälkeen kun uuni syttyi syksyllä ja palokunta tuli paikalle. Aina olen tarkistanut, että ovi tuli lukkoon ja niin teen vieläkin. Nyt olen vähän pystynyt vähentämään pakkomiellettäni. Lähtiessäni tsekkaan pari kertaa, että hella on pois päältä, ikkuna kiinni jne. Nykyisin en edes pidä töpseliä esim. kahvinkeittimessä ellen käytä sitä.”
Linda

”Jouduin joinain aamuna palaamaan kolmekin kertaa kotiovelleni, koska en ollut varma, olinko sulkenut kotioveni. Pelko hieman helpotti, kun hankin oveeni turvalukon, jonka joudun kiertämään joka kerta kiinni kotoani poistuessa. Kahvinkeitintä minun ei tarvitse tarkistaa, koska se menee automaattisesti pois päältä, kun sammutan valot.”
Sari

”Kun parkkeeraan auton, tarkistan sormillani, että molemmat ikkunat on kiinni ja sanon ‘kiinni on’. Laitan käsijarrun kaksi kertaa päälle. Minulla on autossa sähkölukitus. Tarkistan autosta postuessani kaksi kertaa kaikki ovet. Kotioveni tarkistan kymmenen kertaa, ennen kuin menen nukkumaan. Jos herään yöllä vessaan, tarkistan ulko-oven, kaiken varalta. Olen nykinyt oveani niin paljon, että oven kahvan ruuvit löystyivät huomaamattamani niin että kotiini olisi päässyt helposti kuka tahansa.”
Heini

”Kotoa lähtiessä tulee tarkistettua muutamaan kertaan hella & kahvinkeitin. Työaamuihin olen kehittänyt ovelan keinon: en keitä kahvia, teetä tai puuroa kotona, joten voin välttyä turhilta tarkastuksilta. Avaimet, puhelin ja lompakko on silti tarkistettava.”
Anna

“Unohtelen tarkistuksista huolimatta asioita, mm. viime syksynä isäni toi autolla avaimet kymmenen kilometrin päähän neljä kertaa kuukauden aikana, kun paiskasin auton oven kiinni avaimien ollessa virtalukossa. Kaveri puolestaan kertoi, että silitysrauta oli jäänyt viikonlopuksi päälle, kaiken lisäksi yläkerran naapurin asunto oli tulessa hänen palattuaan kotiinsa. Tällaiset tarinat ovat omiaan ruokkimaan vainoharhaisuutta, tuskin pääsen siitä koskaan eroon. En koe asiaa ongelmaksi, sillä toisilla voi olla asiat vieläkin pahemmin. Eräällä ihmisellä on tapana alkaa kehitellä tietynlaisia tapahtumaketjuja tyyliin: unohdin oikaista maton kulman, joku voi tulla kylään ja kompastua mattoon ja taittaa niskansa ja kuolla ja... ..tästä seuraa, että hän mielialalääkkeiden ottamisen välillä kiertää taloa ympäri ja oikoo mattoja.”
Heikki

3 kommenttia

25v .hoitotyötä.

19.8.2006 17:49

Pakko-ajatuksia lienee ollut kaikilla jossain elämänvaiheessa.Niistä tulisi saada yliote ennenkuin ne alkavat hallitsemaan elämää täysin.Pakko-ajatuksista tai pakkotoiminnoista kärsiviä ihmisiä on todella paljon.Ongelman pahennettua ne keräävät sitten muitakin diagnooseja ja potilaiden ongelmat ovat näinollen yhä vaikeammin hoidettavissa.Osa diagnooseista voi olla psyykkisiä,osa neurologisperäisiä ja osa sekä-että.Lääkitys on yksi keino,jo varhaisessakin vaiheessa.Lääkitystäkin on monenlaista vaikuttamaan eri tavoin.Joitakin on aktivoitava,joitakin rauhoiteltava ja joillakin on hoidettava masennus alta pois.Mutta tehokkainta lienee itse miettiä mitä pelkää niin ylivoimaisen paljon ettei sitä uskalla kohdata.Konkreettinen keino olisi esim.pelon iskiessä(olenko unohtanut hellan päälle,avaimet oveen,oven auki,punastunko nyt,huomataanko minut nyt,onko kasvoissani jokin tahra ym.)ajatella,että antaa olla,olkoon vain.En kuole siihen,että ovi on auki,hella on päällä jne.Jos tulee tulipalo,tulkoon.Laita tärkeät paperit palamattomaan rasiaan.Ajattele mielessäsi että muu saa palaa jos on palaakseen.Jos ovi jää auki,anna jäädä.Nuku rauhaisaa unta ja kuvittele että se joka saattaisi tulla tai murtautua onkin apuasi tarvitseva ihminen.Jos pelkäät avaimiesi unohtuneen oveen,laita eteiseen lappu jotta vieras tietäisi keittää teille molemmille sumpit,jos pelkäät punastuvasi ihmispaljoudessa,esim.bussissa,anna itsesi rauhassa punastua ja tunne myötätuntoa itseäsi kohtaan.(Älä siis vihaa itseäsi sen takia)Katsele rauhassa kaikki bussin ihmiset kasvoista kasvoihin sillä punaisella naamallasi,ja huomaat että yksikään ei ole kiinnostunut sinusta vaan miettii omia asioitaan,tai jos joku sinua katsoo,syy on jossain viehättävässä piirteessäsi joka vetää puoleensa.Usko huviksesi.Jos pelkäät esim.kasvoissasi olevan jotain likaa tms,hymyile mielessäsi ja hyväksy itsesi hauskan pellen näköisenä.Kun katsot myöhemmin peilistä,huomaat ettei mitään vikaa ole ollutkaan.Ota huumorilla,älä suhtaudu itseesi kuoleman vakavasti vaan naura reilusti itsellesi.Kaikki me olemme samanlaisia,enemmän tai vähemmän toheloivia.Olen itse kokenut monenlaiset hullunkurisetkin pakkotoiminnot.Ja päässyt niistä eroon uhmaamalla kohtaloa.(jos nyt kuolen kun kuljen tikkaiden alta ym,niin antaa mennä vaan..)Tärkeää on että jokainen,joka tunnistaa pakkoajatuksia tai toimintoja itsessään tai lähipiirissään,auttaisi näitä puhumaan asioista AMMATTIAUTTAJILLE.Jos ajatukset tai teot ovat agressiivisia,sitä kiireempi on niistä päästä keskustelemaan.Pitäkää yllä hyvää itsetuntoa.Näe hienot ja hyvät puolesi,anna arvo itsellesi,vaikka joskus lähipiirisi ei osaakaan suhtautua sinuun oikein.Älä häpeä itseäsi.Olet ehdottomasti tutustumisen arvoinen.Kannusta myös ystävääsi.Ja muista vielä että et saa jättäytyä yksin tai eristäytyä,vaan pakotat itsesi mukaan mukavalta tuntuviin porukoihin.Yksinäisyys on usein suurin syy käynnistämään pakkoajatukset ja -teot.Voidaan hyvin!

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Herra no 47

28.2.2014 19:28

Samalla tavoin minä selätin oven lukitsemisen tarkastamisen, joka alkoi olla pakko-oireista. Eräänä aamuna olin taas palaamassa kotiin lukituksen tarkistukseen ja päätin, että paskat, olkoon auki sitten, jos on auki jäänyt. Siihen loppui se pakko-oire.

darkmind

15.6.2010 02:50

vau jopas on helppoo! lääkkeet nurkkaan ja nauttimaan elämästä vaikka pakkoajatus ahdistais 24/7 hmm no antaa ahdistaa ei siihen kuole mut se saattaa olla kuolemaks muille ku ei enää kestä ahdistusta nii tuleekin mieleen et vetää liikkuvat taakse ja PAM! aivot seinälle no onneks hautuumaalla on vielä tilaa! tai pahempaa jokela ja kauhala =J

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi