Kirosanat eivät soi misään niin taajaan ja kauniisti kuin Suomessa. Mistä se johtuu? Mitkä ovat kirosanojen kuninkaat? Mitkä uudet tulokkaat? Ja mitä Jaakko Salovaara sanoi, kun metro jätti?
Päätin vastata kahden päivän ajan työpuhelimeeni: "Kuka vittu siellä on?"
Soittajien reaktiot vaihtelivat kummastuksesta taustahäpeään ja ärtymyksestä luurin kiinni lyömiseen. Ujonpuoleinen keski-ikäinen nainen melkein alkoi itkeä puhelimessa, parikymppinen kundi taas jatkoi: "No, kuka helvetti siellä sitten on?"
Pakko myöntää, että jo kymmenennen puhelun jälkeen aloitukseni tuntui luonnolliselta.
Suomalaiset kiroilevat paljon, paljon enemmän kuin muut pohjoismaalaiset tai keskieurooppalaiset. Samalle tasolle yltävät ainoastaan skotit ja venäläiset. Yhtenä syynä pidetään kristinuskon myöhäistä juurtumista Suomeen.
"Suomalaiset ovat perinteinen metsästäjäkansa, joka on hakenut pyyntionnea pakanallisilta voimilta. Lisäksi luonteenpiirteisiimme kuuluu estyneisyys. Small talk ei ole koskaan luonnistunut, joten on kiroiltu. Eikä pidä unohtaa pitkittynyttä sortoaikaa ensin Ruotsin ja sitten Venäjän alla. Kiroilussa saattaa olla kyse kansanhistoriallisesta itseterapiasta, rehab-by-swearingista", kertoo kirosanakirjailija Jari Tammi.
Suosituimmat kirosanojen aihiot ovat Suomessa uskonto, seksuaalisuus ja ruumiin eritteet. Nuoret suosivat seksuaalisia ja aikuiset uskonnollisia ilmauksia. Tytöt kiroilevat enemmän kuin pojat, miehet taas enemmän kuin naiset.
"Tuntuu siltä, että nuorison puheessa jopa joka viides sana on kirosana, aikuisilla vain joka kolmaskymmenes. Vittu ja kyrpä ovat nuoremman polven käyttämiä sanoja, perkele taas on iskostunut vanhempaan väestöön", arvioi suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Ulla-Maija Kulonen.
Miksi suomen kieli sopii niin täydellisesti riettauksien ilmaisuun?
"Tärkein syy liittyy fonetiikkaan. Kieli on karheaa, ja konsonantit soivat koreasti pehmeiden vokaalien edessä. Se antaa hyvän pohjan tehokkaalle kiroilulle", kehuu Tammi.
"Ärräpäät, kuten perkele, ovat muodostuneet kirosanastomme kulmakiviksi. Lisäksi peruskirosanat ovat saaneet lukemattomia variantteja, kuten saatanasta saakelin ja samperin. Vaikka vittu-sanaa viljellään nykyään paljon, suomalaisessa kiroilussa on tyypillistä erilaisten sukupuolisanojen vähäisyys. Toisin on Keski-Euroopassa, jossa karkeimmat ilmaisut ovat sukupuolielinten ja Raamatun henkilöiden yhdistelmiä", jatkaa Kulonen.
Mutta kiroilu ei ole pelkkää kiroilua. Ruma sana toimii määreenä. Kukapa ei olisi nähnyt saatanan hyvää leffaa tai kenelläpä ei olisi särkenyt päätä ihan vitusti?
"Kielessämme on paljon taivutusmuotoja, joten kirosanoja voi käyttää monipuolisesti. ´Vitut mä sulle mitään kerron´ on hyvä esimerkki", selvittää Kulonen.
Kirosanat myös rytmittävät puhetta. Ruma sana lauseessa toimii välimerkkinä, kuten isot alkukirjaimet, pilkut ja pisteet. Vittu kyllä toimii.
"Monilla kirosanoilla ei ole enää uskonnollisesti tai seksuaalisesti offensiivista merkitystä. Varsinkin nuorilla v-sana on muodostunut partikkeliksi. Se korvaa niinku-sanan", kertoo Tammi.
Kiroilu on myös iloinen asia. Se on oiva tapa purkaa verbaalisesti tukahdutettuja angsteja. Kuinka paljon väkivalta maailmassa vähentyisikään, jos ihmiset vain kiroilisivat enemmän?
"Se on inhimmillinen piirre puhtaimmillaan: ihminen reagoi puhumalla primitiiviseen tunnetilaan. Jos vituttaa, se sanotaan spontaanisti. Kiroilu poistaa paineita, jotka kanavoituisivat muussa tapauksessa esimerkiksi fyysisinä ylilyönteinä", toteaa Kulonen.
Huolestuttavaa on, että kirosanojen arvo on laskenut vuosikymmenien saatossa. Ennen hiiskatti sai naiset punastelemaan, nykyään vitusta ja kyrvästäkään ei ole mihinkään.
"Tuhat vuotta sitten esimerkiksi hiisi ja sitä ennen lempo olivat törkeitä kirosanoja. Liika kulutus hälvensi niiden tehoa. Sama on huolestuttavasti käymässä vitulle", kertoo Kulonen.
"Suunta on oikea. Manausten mielekkyys on juuri olla kielen aseena ja voimasanoina. Solvaukset ja haukkumasanat ovat hyökkäämistä varten, ne ovat asia erikseen", toteaa puolestaan Tammi, joka työstää parhaillaan Suurta solvauskirjaa.
Mikä on kiroilun tulevaisuus? Paine tuoreiden, aggressioita purkavien kirosanojen löytämiseksi kasvaa. Yksi ratkaisu on kierrättää vanhoja, unohdettuja lausahduksia.
"Lönnrotin ja Agricolan aikaiset pakanalliset kirosanat, kuten häikäle, pätö nartsikka, turisas ja kratti löydetään vielä uudestaan", uskoo Tammi.
Kiroilun kannalta hyvää on se, että korkeasti koulutettujen määrä kasvaa. Samalla puheilmaisu kehittyy, ja syntyy uusia kiroiluun sopivia sanoja.
"Monet uudissanat ovat kuitenkin vain hetken eläviä muotimanauksia. V-sanan asemaan on lähes mahdotonta päästä", uskoo Tammi.
Mikä tekee v-sanasta niin hyvän?
"Se on niin foneettisesti kuin aerodynaamisestikin täydellinen kirosana. Lyhyt kuin piiskan sivallus. Edes feministiset vastaiskut, kuten kyrpä, eivät pääse samalle tasolle", suuri vitun ystävä Tammi hehkuttaa.
Kaikkialla ei kannata suustaan rupikonnaa päästää. Helsingin Suomalaisella Klubilla on pirun päällä koristeltu puulipas, jonne vittu-sanan käyttäjä joutuu maksamaan neljä euroa. Saatanan ja perkeleen ilmoille manaamisesta selviää puolet halvemmalla.
Myös lievissä kirosanoissa on sudenkuoppansa. "Voi vitsi!" -huudahduksen voi päästää suustaan kuka tahansa. Eikä sitä pidetä pahana, vaikka pitäisi.
"Vitsi on vittu- ja hitsi-sanojen yhdistelmä", huomauttaa Kulonen.
Lähteet: Anne Rinteen Kirosanat keskustelussa, Jari Tammen Suuri kirosanakirja.
1. Kyrpä 28 %
“ Pornoversio miehen sukuelimestä; likainen, armottoman kova ja itsekäs, härski ja perverssi.”
“ Kyrpä sorahtaa kirotessa niin, että tuntuu munaskuissa asti.”
2. Vittu 27 %
“ Loppuun kulutettu, mutta kuitenkin alentava, ruma, inhottava. Kaikki käyttävät sitä, jopa tv-ohjelmien kääntäjät.”
“
Vittu sisältää hurjasti teiniangstia, jolle voi jopa nauraa. Silti en haluaisi, että alapäätäni kutsuttaisiin moisella nimellä.”
3. Pillu 21 %
“
Kuulostaa kauhealta, varsinkin 12-vuotiaiden äidin pikku kullannuppujen suussa, kun ilkeä täti ei myy tupakkaa kiskalla.”
“
Pillu ottaa korvaan joka kerta, kun sen kuulee. Siinä on vielä munaa.”
4. Perkele 7 %
“
Perkeleen vahva ärrä ja perinteikkyys vievät ehdottomasti voiton.”
5. Saatana 6 %
“
Saatana on ruma sana. Paholaisen nimityksistä kovin ja apokalyptisin.”
6. Jumalauta 5 %
“
Viittaus Jumalaan kuulostaa pahalta, ja varmaan vielä pahemmalta uskovaisille.”
7. Perse 3 %
“
Perse on jotenkin julma ja ällöttävä.”
8. Paska 2 %
“ Uloste ei ole muutenkaan kaunis juttu.”
9. Helvetti 1 %
“
Kirosana, jossa on syvempää merkitystä.”
Cityn verkkokysely, 1 237 vastaajaa
1. Vittu
Lähes tuhat vuotta vanha lainasana ruotsista.
2. Perkele
Balttilaisessa kantakielessä tarkoitti ukkosta. Suomeen perkele on lainattu pelkästään kirosanakäyttöön 3 000 vuotta sitten.
3. Saatana
Alunperin heprealainen sana, joka tarkoittaa paholaista. Tuli käyttöön suomessa Raamatun käännöksen mukana 1600-luvulla.
4. Helvetti
Vanha germaanisten kielten sana manalalle. Saapui suomen kieleen vasta Raamatun käännöksen matkassa.
5. Jumalauta
Todennäköisesti vanhakantaisiin, pakanallisiin jumaliin liittyvä kirosana, joka saattaa olla tuhansia vuosia vanha.
Lähde: professori Ulla-Maija Kulonen
1. Haanittu
2. Helkkuna
3. Ärmätti
4. Vipelius
5. Telvatti
6. Sarnela
7. Rahvattu
8. Piritus
9. Naakeli
10. Moolokki
11. Kuippana
12. Karkele
13. Juukeri
14. Jeepura
15. Sampura
Lähde: Jari Tammen Suuri kirosanakirja
1. Sielun Veljet: Haista vittu
2. Harri Rinne: Vittu
3. Petri Nygård: Mua vituttaa, Vitun Suomirokki ja Mee vittuun Petri!
4. Vox Flatus: Vittu
5. Ismo Alanko: Vittu kun vituttaa
6. Tehosekoitin: Vi**u tajuutsä?
1. Puta (huora), espanja
2. Porco dio (sikajumala), italia
3. Pizdá (vittu), venäjä
4. Foutre (vittu), ranska
5. Yamòto (vitut), kreikka
6. Caralho (kulli), portugali
1. Persehelvetti
2. Kyrpänaamarunkku
3. Riisimulkku
4. Sianvittu
5. Kyrvänsyylä
6. Huorankusi
7. Sillipillu
8. Paskanvittu
9. Saatananripuli
10. Herpesperse
1. Väyrynen
2. Ahtisaari
3. Halonen
4. Kekkonen
5. Lipponen
6. Seppohovi
Lähde: Jari Tammen Suuri kirosanakirja
Kari Hotakainen
1. Saatana
“ Liittyy sielunvihollisteemaan.”
2. Perkele
“ Lätkän MM:ssä vakiosanastoa.”
3. Vittu
“ Joskus putkahtaa, koska minulla on niin suppea sanavarasto.”
Osmo Soininvaara
1. Perhana
“ Käytän perhanaa sekä itsenäisenä että adjektiiviina.”
2. Perkele
“ Myönteisessä merkityksessä, kun joku on perkeleen hyvä.”
3. Jufenauta
“ Harmistuksissani sanon usein.”
Rockhirviö Lordi
1.Vittu
“ Käytän niin- tai tuota-sanojen asemasta tai painotetusti lausuttuna ‘wwuittu’.”
2.Hevonvitun vittensdorfenqvist
“ Käytän jonkun hyvän tai hauskan jutun yhteydessä. Kuuluu usein.”
3.Voi jeesuksenvitunperse
“ Heat of the moment -tyyppinen kirosanavalinta. Kun potkaisen varpaan kaapinkulmaan. Jeesuksen maininta ei ole kannanotto.”
Rosa Liksom
1. Vittu
“ Erittäin ytimekäs sana. Jos lyön varpaani pöydänjalkaan, hoen vittua ainakin viisi kertaa.”
2. Ähränpentele
“ Keksin omia kirosanoja. Tämä on vähän lievempi kuin helvetti.”
3. Whatta fucking fuck
“ Käytän vittu-sanan sovinnaisempana korvikkeena.”
Jaakko Salovaara
1. Vittu
“ Yleisin kirosanani. Se istuu hyvin suuhun.”
2. Paska
“ Käytän paskaa usein, jos joku menee pieleen. Vittu on pahempi.”
3. Hitsi
“ Ei kovin paha sana. Hitsi pääsee suusta, jos myöhästyn metrosta.”
Mattiesko Hytönen
1. Vittu
“ Voi-etuliitteellä varustettuna, kun tapahtuu todella pahaa, esimerkiksi Cosmopolitan on heilahtanut hihalleni.”
2. Saatananperkele
“ Saatanaa ja perkelettä käytän muodossa saatananperkele, kun olen vielä sängyssä, vaikka minun pitäisi olla salilla tekemässä hauiskääntöjä.”
3. Saatana
“ Käytän lievissä positiivisissa tapauksissa, esimerkiksi kun Hilkka Ahde ei päässyt eduskuntaan.”
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...
City Facebookissa
Tilaa uutiskirje
Lähetä palautetta